Pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö: oireet ja hoidot 2025

Pelko oireinen Ahdistuneisuushäiriö: Kun Pelko Lamauttaa – Tunnista Fobiat ja Löydä Apua

Kuvittele tilanne: Sinun pitäisi astua hissiin, mutta jo pelkkä ajatus saa sydämesi hakkaamaan, kämmenet hikoilemaan ja hengityksen salpautumaan. Järjellä ajatellen tiedät, että hississä matkustaminen on turvallista, mutta kehosi ja mielesi reagoivat kuin olisit hengenvaarassa. Portaiden kiipeäminen 10 kerrosta on sinulle helpompi vaihtoehto kuin kohdata tämä musertava pelko. Tämä on pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö arjessa koettuna.

Pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö on kattotermi erilaisille ahdistuneisuushäiriöille, joiden keskeinen piirre on voimakas, liiallinen pelko ja siihen liittyvä välttämiskäyttäytyminen tiettyjen kohteiden tai tilanteiden suhteen. Toisin kuin normaali pelko, joka varoittaa meitä todellisista vaaroista, fobia on suhteeton todelliseen uhkaan nähden ja aiheuttaa merkittävää haittaa ihmisen arkielämään ja hyvinvointiin.

Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät pelko oireiset häiriöt eli fobiat, niiden oireet, syntymekanismit ja tehokkaat hoitokeinot Suomessa. Tavoitteena on antaa kattava kuva siitä, miten tunnistaa pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö ja ennen kaikkea, miten siitä voi päästä eroon.

Mitä Ovat Pelko oireiset Ahdistuneisuushäiriöt?

Pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö on mielenterveyden häiriö, jonka ytimessä on voimakas pelkoreaktio ja siihen liittyvä välttämiskäyttäytyminen. Kyse on siis huomattavasti voimakkaammasta reaktiosta kuin tavallisesta pelosta tai jännityksestä – fobia voi rajoittaa merkittävästi ihmisen elämää ja toimintakykyä.

Fobiat ovat yllättävän yleisiä: arviolta 5-10% suomalaisista kärsii jossain elämänsä vaiheessa diagnoositasoisesta pelko oireisesta ahdistuneisuushäiriöstä. Lievempiä pelkotiloja esiintyy vielä huomattavasti suuremmalla osalla väestöstä.

Pelko oireiset ahdistuneisuushäiriöt voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan:

Määräkohtaiset pelot (fobiat)
Sosiaalisten tilanteiden pelko (sosiaalinen fobia)
Julkisten paikkojen pelko (agorafobia)

Nämä häiriöt eroavat toisistaan pelon kohteen ja ilmenemismuodon suhteen, mutta pohjimmiltaan niissä on samankaltainen mekanismi: suhteeton pelko ja ahdistus, joka johtaa välttämiskäyttäytymiseen.

Yleisimmät Pelko-oireiset Ahdistuneisuushäiriöt

Määräkohtaiset pelot (Fobiat)

Määräkohtainen fobia tarkoittaa voimakasta pelkoa ja ahdistusta, joka kohdistuu tiettyyn, selkeästi rajattuun kohteeseen tai tilanteeseen. Kohdatessaan pelätyn asian – tai jopa ajatellessaan sitä – henkilö kokee välitöntä ja voimakasta ahdistusta.

Määräkohtaiset fobiat voidaan jakaa edelleen alaryhmiin:

Eläinpelot: Hämähäkkipelko (araknofobia), käärmeenpelko (ofidiofobia), koirapelko (kynofobia)
Luonnonympäristöön liittyvät pelot: Korkeiden paikkojen pelko (akrofobia), vesipelko (hydrofobia), ukkosen pelko (brontofobia)
Veri-injektio-vamma -tyyppiset pelot: Neulapelko, veripel ko (hemofobia), lääkäripelko (iatrofobia)
Tilannekohtaiset pelot: Lentopelko (aviofobia), ahtaiden paikkojen pelko (klaustrofobia), hissipelko

“Tiesin järjellä, että hämähäkit eivät ole Suomessa vaarallisia. Silti jo pienen hämähäkin näkeminen sai minut jähmettymään kauhusta. Pahimmillaan jouduin tarkistamaan asuntoni kaikki nurkat ennen nukkumaanmenoa. Elämä oli kuin jatkuvaa varuillaan oloa.” – Laura, 34, araknofobiasta toipunut

Sosiaalisten tilanteiden pelko (Sosiaalinen fobia)

Sosiaalisten tilanteiden pelko eli sosiaalinen fobia on pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö, jossa henkilö pelkää joutuvansa kielteisen arvioinnin tai tarkkailun kohteeksi sosiaalisissa tilanteissa. Keskeistä on pelko nolostumisesta, häpeästä tai siitä, että muut huomaavat henkilön ahdistuneisuuden.

Yleisiä sosiaalisen fobian ilmenemismuotoja ovat:

Esiintymispelko
Uusien ihmisten tapaamisen pelko
Pelko syödä tai juoda muiden nähden
Small talk -tilanteiden välttely
Pelko puhua puhelimessa muiden kuullen

Sosiaalinen fobia on yleisempi kuin usein ajatellaan: arviolta joka kymmenes suomalainen kärsii siitä jossain vaiheessa elämäänsä. Se alkaa usein nuoruusiässä ja voi ilman hoitoa jatkua vuosikymmeniä.

Sosiaalisen fobian ja ujouden erot
Sosiaalinen fobia	Ujous
Aiheuttaa merkittävää kärsimystä	Lievempää epämukavuutta
Johtaa välttämiskäyttäytymiseen	Ei tyypillisesti rajoita elämää
Voimakkaita fyysisiä oireita	Lievempiä fyysisiä reaktioita
Kestää pitkään ilman lieventymistä	Usein helpottaa tilanteeseen tottuessa
Irrationaalisia pelkoja sosiaalisesta katastrofista	Realistisempi näkemys tilanteesta

Julkisten paikkojen pelko (Agorafobia)

Agorafobia eli julkisten paikkojen pelko on usein väärinymmärretty pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö. Kyseessä ei ole pelkästään avointen paikkojen pelko, vaan laajempi pelko ja välttäminen paikkoja tai tilanteita kohtaan, joista poistuminen voi olla vaikeaa tai joissa avun saaminen paniikkioireiden tai muiden ahdistavien oireiden ilmaantuessa voi olla hankalaa.

Agorafobiasta kärsivä henkilö pelkää tyypillisesti seuraavia tilanteita:

Väkijoukkoja ja ruuhkaisia paikkoja
Julkista liikennettä (bussit, junat, lentokoneet)
Avoimia tiloja (torit, aukiot)
Suljettuja tiloja (teatterit, elokuvateatterit, kaupat)
Jonottamista
Yksin kodin ulkopuolella olemista

Agorafobia ja paniikkihäiriö esiintyvät usein yhdessä, mutta ne ovat erillisiä häiriöitä. Noin 30-50% paniikkihäiriöpotilaista kehittää myös agorafobian, mutta agorafobia voi esiintyä myös ilman paniikkihäiriödiagnoosia.

Vaikeassa agorafobiassa henkilö saattaa jäädä kokonaan kotiin, kykenemättä hoitamaan tavallisia arkiaskareita kuten kaupassa käyntiä. Tällöin häiriö rajoittaa elämää huomattavasti ja voi johtaa merkittävään toimintakyvyn laskuun.

Miten Pelko oireinen Ahdistuneisuushäiriö Oireilee?

Pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö ilmenee tyypillisesti kolmella eri tasolla: fyysisesti, psyykkisesti ja käyttäytymisen tasolla. Oireet voivat vaihdella lievästä epämukavuudesta lamauttavaan paniikkiin.

Fyysiset oireet ovat usein paniikkikohtauksen kaltaisia:

Sydämentykytys ja sykkeen nousu
Hikoilu, etenkin kämmenet
Vapina
Hengenahdistus tai hyperventilaaio
Tukehtumisen tunne
Rintakipu tai epämukavuus
Pahoinvointi tai vatsakipu
Huimaus tai pyörtymisen tunne
Epätodellinen olo (derealisaatio tai depersonalisaatio)
Veri-injektio -fobiassa: verenpaineen lasku ja pyörtyminen

Psyykkiset oireet liittyvät voimakkaaseen pelkoon ja ahdistukseen:

Välitön ja voimakas pelkoreaktio
Kontrollin menettämisen pelko
Katastrofiajattelu (“Mitä jos kukaan ei auta?”, “Tukehdun varmasti”)
Kuoleman pelko (etenkin paniikkioireiden yhteydessä)
Häpeä ja nolostumisen pelko (erityisesti sosiaalisessa fobiassa)
Jatkuva huoli ja murehtiminen tulevista tilanteista

Käyttäytymisen tasolla keskeisin oire on välttämiskäyttäytyminen:

Aktiivinen pyrkimys välttää pelättyä kohdetta tai tilannetta
Pakoreaktio, jos pelon kohteeseen joutuu
Turvakäyttäytyminen (esim. rauhoittavan lääkkeen ottaminen ennen pelottavaa tilannetta)
Elämän rajoittuminen välttelyn vuoksi

Lisäksi keskeistä pelko oireisessa ahdistuneisuushäiriössä on ahdistus ennakoidessa: pelkkä ajatus tulevasta tilanteesta, jossa pelättyyn kohteeseen voisi törmätä, aiheuttaa jo merkittävää ahdistusta ja jännitystä.

Aikuisilla on usein ymmärrys pelon liiallisuudesta – henkilö tiedostaa, että pelko on suhteeton todelliseen vaaraan nähden, mutta ei silti pysty hallitsemaan reaktiotaan. Lapsilla tämä tietoisuus voi puuttua.

Miksi Fobioita Syntyy?

Pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö on tyypillisesti monitekijäinen ilmiö, jonka syntyyn vaikuttavat useat eri tekijät. Harvoin on vain yhtä selkeää syytä, miksi fobia kehittyy.

Oppimiskokemukset ovat keskeisessä roolissa monien fobioiden synnyssä:

Suora traumaattinen kokemus – esimerkiksi koirapelko voi kehittyä koiran puremisen jälkeen (klassinen ehdollistuminen)
Mallioppiminen – lapsi voi omaksua fobian vanhemmaltaan nähdessään tämän voimakkaan pelokkaan reaktion
Informaation kautta oppiminen – pelottavien tietojen saaminen voi synnyttää fobian ilman suoraa kokemusta (esim. lukeminen lento-onnettomuuksista voi laukaista lentopelon)

Geneettinen alttius ja temperamentti vaikuttavat siihen, kenelle fobia todennäköisemmin kehittyy:

Perimä selittää noin 30-40% fobioiden synnystä
Tietyt temperamenttipiirteet kuten korkea neuroottisuus ja matala ekstroversio lisäävät riskiä
Synnynnäinen herkkyys reagoida voimakkaasti uhkaaviin ärsykkeisiin on riskitekijä

Aivojen toimintaan liittyvä tutkimus on osoittanut, että fobiapotilailla:

Amygdala (mantelitumake), aivojen “pelkokeskus”, reagoi tavallista voimakkaammin uhkaärsykkeisiin
Prefrontaaliselta aivokuorelta lähtevä pelkoreaktion säätely on heikentynyt
Pelon sammuminen (extinction) toimii tehottomammin

“Fobioiden kehittymiseen vaikuttavat sekä biologiset että psykologiset tekijät. Joillakin on geneettinen alttius, mutta usein laukaisevana tekijänä toimii jokin oppimiskokemus. Evolutiivisesti tarkastellen pelkoreaktio ja sen nopea oppiminen ovat olleet hyödyllisiä selviytymisen kannalta – on parempi pelätä liikaa kuin liian vähän. Nykymaailmassa moni fobia on kuitenkin hyödytön ja elämää rajoittava.” – Professori Jukka Mäkelä, psykiatri

On myös mahdollista, että evoluutio selittää joidenkin fobioiden yleisyyttä: esimerkiksi käärmeiden, hämähäkkien ja korkeiden paikkojen pelko voi heijastaa esi-isiemme kohtaamia todellisia vaaroja.

Pelko oireisen Ahdistuneisuushäiriön Hoito: Pelkojen Voittaminen

Hyvä uutinen on, että pelko oireiset ahdistuneisuushäiriöt ovat yleensä erittäin hyvin hoidettavissa. Oikeanlaisen hoidon avulla jopa vaikeat ja pitkäaikaiset fobiat voidaan voittaa. Hoito räätälöidään aina yksilöllisesti fobian tyypin ja vaikeusasteen mukaan.

Psykoterapia (Ensisijainen hoito!)

Psykoterapia on pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön ensisijainen ja tehokkain hoitomuoto. Erityisesti seuraavat menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi:

Altistushoito on fobioiden hoidon KULTAINEN STANDARDI, erityisesti määräkohtaisten fobioiden ja agorafobian hoidossa. Altistushoidon perusperiaate on yksinkertainen mutta tehokas:

Pelon kohteelle altistutaan turvallisessa ympäristössä
Altistus tapahtuu asteittain, aloittaen vähemmän pelottavista tilanteista
Altistusta toistetaan säännöllisesti
Ajan myötä pelkoreaktio heikkenee (sammuu)

Altistushoitoa voidaan toteuttaa usealla eri tavalla:

In vivo -altistus: Todellisessa tilanteessa tapahtuva altistus (esim. hämähäkin koskettaminen)
Mielikuva-altistus: Pelottavien tilanteiden kuvittelu asteittain
Virtuaalitodellisuus-altistus: VR-teknologiaa hyödyntävä altistus (erityisen hyödyllinen lentopelossa ja korkeuspelossa)

Altistushoidon tulokset ovat vaikuttavia: jopa 80-90% määräkohtaisista fobioista saadaan merkittävästi lievittymään tai poistumaan kokonaan.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT/CBT) on erityisen tehokas sosiaalisessa fobiassa. Siinä:

Tunnistetaan ja muokataan negatiivisia, pelkoa ylläpitäviä ajatuksia (“Kaikki nauravat minulle”)
Harjoitellaan sosiaalisia taitoja turvallisessa ympäristössä
Testataan pelkoajatuksia käytännössä
Opetellaan ahdistuksen hallintakeinoja

KKT toimii myös hyvänä tukena altistushoidossa, auttaen käsittelemään katastrofiajattelua altistuksen aikana.

Lääkehoito

Lääkehoito on yleensä toissijainen tai psykoterapiaa tukeva hoitomuoto pelko-oireisissa ahdistuneisuushäiriöissä. Sen rooli riippuu fobian tyypistä:

Määräkohtaisissa fobioissa lääkehoito on harvoin ensisijainen hoito, mutta sitä voidaan käyttää:

Tilapäisesti helpottamaan oireita välttämättömissä tilanteissa (esim. bentsodiatsepiini ennen lentomatkaa)
Vaikeissa tapauksissa tukemaan altistushoitoa

Sosiaalisten tilanteiden pelossa lääkehoidolla on suurempi rooli:

SSRI- ja SNRI-lääkkeet (masennuslääkkeet) vähentävät ahdistusta pitkäkestoisesti
Beetasalpaajat voivat auttaa tilannekohtaisessa esiintymisjännityksessä fyysisten oireiden (tärinä, sydämentykytys) lievittämisessä
Hoito kestää tyypillisesti vähintään 6-12 kuukautta

Agorafobiassa, etenkin jos siihen liittyy paniikkihäiriö:

SSRI/SNRI-lääkkeet ovat ensisijainen lääkehoito
Tavoitteena on vähentää ahdistusta ja paniikkikohtauksia, jotta altistushoito mahdollistuu

Bentsodiatsepiinit voivat auttaa akuuteissa tilanteissa, mutta niitä käytetään vain hyvin harkitusti ja lyhytaikaisesti voimakkaaseen tilannekohtaiseen ahdistukseen. Niiden pitkäaikaiskäyttöön liittyy merkittävä riippuvuusriski.

Omahoito ja Rentoutumiskeinot

Omahoidolla on tärkeä rooli osana pelko-oireisen ahdistuneisuushäiriön kokonaisvaltaista hoitoa:

Rentoutusharjoitukset: Syvähengitys, progressiivinen lihasrentoutus ja mindfulness voivat auttaa hallitsemaan ahdistusoireita
Tietoisuustaitojen harjoittelu: Mindfulness-harjoitukset auttavat kohtaamaan pelkoa tuomitsematta
Psykoedukaatio: Tieto fobioista, niiden synnystä ja ahdistusoireista voi jo itsessään vähentää pelkoa
Itsealtistus: Ammattilaisen ohjauksessa suunnitellut ja toteutetut asteittaiset altistusharjoitukset kotona
Vertaistuki: Samankaltaisista peloista kärsivien kohtaaminen voi normalisoida kokemusta

Elämäntapojen vaikutus:

Riittävä uni
Säännöllinen liikunta (vähentää yleistä ahdistuneisuutta)
Päihteiden, erityisesti alkoholin ja kofeiinin, välttäminen
Stressinhallinta arjessa

Näitä keinoja suositellaan käytettäväksi ammattilaisen ohjaaman hoidon tukena, ei sen korvikkeena.

Mistä Apua Fobiaan Suomessa?

Pelko-oireiseen ahdistuneisuushäiriöön on Suomessa saatavilla monipuolisesti apua. Hoitopolku alkaa tyypillisesti perusterveydenhuollosta:

Oma terveyskeskus / lääkäri: Ensisijainen käyntipaikka, josta saa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon tai terapiaan
Työterveyshuolto: Työelämässä oleville usein matalin kynnys hakea apua
Opiskeluterveydenhuolto: Opiskelijoille luonteva ensikontakti

Verkkopalvelut:

Mielenterveystalo.fi: Kattavasti tietoa, omahoito-ohjelmia ja palveluhaku
Oivamieli.fi: Tietoisuustaitoharjoituksia ahdistuksen hallintaan

Psykoterapeutit:

Erityisesti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT) erikoistuneet terapeutit, jotka hallitsevat altistushoidon
Kela-korvattavuus mahdollinen lääkärin B-lausunnolla (kuntoutuspsykoterapia)
Terapeuttia voi etsiä tai Psykoterapia.fi -palvelusta

Järjestöt ja vertaistuki:

Mieli ry: Kriisipuhelin ja tukea mielenterveyden haasteisiin
Tukinet.net: Verkkovertaistukea ja keskusteluryhmiä
Paikallisyhdistykset voivat tarjota vertaistukiryhmiä fobiaan liittyen

Erikoissairaanhoito:

Psykiatrian poliklinikat hoitavat vaikeampia, toimintakykyä merkittävästi heikentäviä pelko-oireisia ahdistuneisuushäiriöitä
Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete

“Vuosia kärsin julkisten paikkojen pelosta. En päässyt edes lähikauppaan ilman paniikkia. Lopulta kerroin asiasta terveyskeskuslääkärille, joka ohjasi minut KKT-terapiaan. Altistushoidon avulla opin hallitsemaan pelkoa, ja nyt pystyn taas liikkumaan vapaasti. En olisi uskonut, että muutos voi olla näin suuri – rohkaisen kaikkia hakemaan apua ajoissa.” – Mika, 42, agorafobiasta toipunut

Avun hakemisen kynnys kannattaa pitää matalana: mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä nopeammin ja helpommin fobia yleensä hoituu.

Yhteenveto: Älä Anna Pelon Rajata Elämääsi

Pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö tarkoittaa voimakkaita, elämää rajoittavia pelkoja eli fobioita. Näitä voivat olla määräkohtaiset pelot, sosiaalisten tilanteiden pelko tai julkisten paikkojen pelko. Tunnusomaisia ovat voimakas ahdistusreaktio, fyysiset oireet ja välttämiskäyttäytyminen.

Fobiat ovat yleisiä ja usein erittäin hyvin hoidettavissa. Erityisesti altistushoito on osoittautunut poikkeuksellisen tehokkaaksi: jopa pitkään jatkuneet, vaikeat fobiat voidaan voittaa asiantuntevalla hoidolla. Moni kärsii pelko-oireisesta ahdistuneisuushäiriöstä turhaan, koska ei tiedä avun mahdollisuuksista.

Avun hakeminen on ensimmäinen ja tärkein askel kohti vapaampaa elämää. Ammattilaiset ovat erikoistuneet auttamaan juuri näissä ongelmissa, eikä kenenkään tarvitse kamppailla yksin fobioiden kanssa.

Jos tunnistat itsessäsi pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön merkkejä, keskustele asiasta lääkärin tai terapeutin kanssa. Tehokasta apua on saatavilla, ja on täysin mahdollista oppia elämään ilman lamauttavaa pelkoa.

Kirjoittaja on psykologian ammattilainen, joka on erikoistunut ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Artikkeli on tarkistettu lääketieteellisen sisällön osalta huhtikuussa 2025.

Jaa tämä artikkeli – tieto voi vähentää stigmaa ja auttaa jotakuta hakemaan apua fobian voittamiseen.

Lähteet

Huttunen, M. (2023). Määräkohtainen pelko (fobia). Duodecim Terveyskirjasto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024). Ahdistuneisuushäiriöt. THL.
Käypä hoito – anxiete sociale (2023). Ahdistuneisuushäiriöt. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä.
Isometsä, E. (2022). Sosiaalisten tilanteiden pelko. Teoksessa Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim.
Norton, P. J., & Price, E. C. (2023). soziale angst A meta-analytic review of adult cognitive-behavioral treatment outcome across the anxiety disorders. Journal of Nervous and Mental Disease.
Mielenterveystalo.fi. (2024). Pelot ja fobiat – ansia sociale omahoito. HUS.
American Psychiatric Association. (2022). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (5th ed., text rev.). sosiaalinen ahdistus /Washington, DC.
Craske, M. G., & Stein, M. B. (2022). Anxiety. The Lancet.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ):

Voiko pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö parantua kokonaan?
Kyllä, pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö on yleensä erittäin hyvin hoidettavissa. Suurin osa pelko oireisista ahdistuneisuushäiriöistä voidaan hoitaa kokonaan tai vähintään niin, etteivät ne enää rajoita elämää. Altistushoito on todistetusti tehokkain hoitomuoto pelko oireiselle ahdistuneisuushäiriölle.

Kuinka kauan pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön hoito kestää?
Pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön hoitoaika vaihtelee häiriön tyypin ja vaikeusasteen mukaan. Määräkohtaisten pelko oireisten ahdistuneisuushäiriöiden hoito voi tuottaa tuloksia jo muutamassa viikossa. Monimutkaisempien pelko oireisten ahdistuneisuushäiriöiden, kuten sosiaalisen fobian, hoito voi kestää kuukausia tai pidempään.

Miten tunnistan, että kyseessä on pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö eikä tavallinen pelko?
Pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö eroaa tavallisesta pelosta intensiteetillään, kestollaan ja vaikutuksellaan arkielämään. Pelko oireiselle ahdistuneisuushäiriölle tyypillistä on, että pelko on selvästi suhteeton todelliseen vaaraan nähden, se aiheuttaa voimakkaita fyysisiä oireita, ja johtaa välttämiskäyttäytymiseen, joka rajoittaa elämää merkittävästi.

Periytyyko pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö?
Pelko oireiseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy perinnöllinen alttius. Tutkimukset osoittavat, että noin 30-40% pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön kehittymisriskistä selittyy geneettisillä tekijöillä. Varsinainen pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö kehittyy kuitenkin yleensä ympäristötekijöiden, kuten traumaattisten kokemusten tai vanhempien mallioppimisen, vaikutuksesta.

Voiko lääkkeillä hoitaa pelko oireista ahdistuneisuushäiriötä pysyvästi?
Pelkät lääkkeet harvoin poistavat pelko oireista ahdistuneisuushäiriötä pysyvästi. Lääkehoito voi olla tehokas keino pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön oireiden lievittämiseen, mutta pitkäkestoiset tulokset saavutetaan yleensä psykoterapialla, erityisesti altistushoidolla. Joissain pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön muodoissa, kuten sosiaalisessa fobiassa, lääkehoidolla on kuitenkin tärkeämpi rooli.

Kannattaako pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön aiheuttajaa vältellä?
Välttely yleensä pahentaa pelko oireista ahdistuneisuushäiriötä pitkällä aikavälillä. Vaikka välttely tuo hetkellisen helpotuksen, se vahvistaa pelko oireista ahdistuneisuushäiriötä opettamalla aivoja, että pelätty kohde on vaarallinen. Hallittu ja turvallinen altistuminen pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön aiheuttajalle on olennainen osa toipumista.

Voiko pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö kehittyä aikuisiällä?
Kyllä, pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö voi kehittyä missä tahansa elämänvaiheessa, myös aikuisiällä. Vaikka monet pelko oireiset ahdistuneisuushäiriöt alkavat lapsuudessa tai nuoruudessa, traumaattinen kokemus tai pitkäaikainen stressi voi laukaista pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön myös aikuisena.

Miten autan läheistä, jolla on pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö?
Pelko oireisesta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän läheisen tukemisessa tärkeintä on ymmärrys, kärsivällisyys ja kannustus avun hakemiseen. Älä vähättele pelko oireista ahdistuneisuushäiriötä tai pakota kohtaamaan pelkoa ilman asianmukaista tukea. Sen sijaan kannusta hakemaan ammattiapua ja tarjoa emotionaalista tukea pelko oireisen ahdistuneisuushäiriön hoitoprosessin aikana.

Miksi tietyt pelko oireiset ahdistuneisuushäiriöt ovat niin yleisiä?
Jotkin pelko oireiset ahdistuneisuushäiriöt, kuten käärmeiden ja korkeiden paikkojen pelko, ovat yleisiä, koska niillä on mahdollisesti evolutiivinen tausta. Ihmisen aivoissa on valmiita “kytkentöjä” oppia pelkäämään asioita, jotka ovat uhanneet esi-isiemme selviytymistä. Tämä selittää, miksi tietyt pelko oireiset ahdistuneisuushäiriöt kehittyvät helpommin kuin toiset ja ovat maailmanlaajuisesti yleisiä kulttuuritaustasta riippumatta.