Testosteroni Vaje (Hypogonadismi) Suomessa: Tunnista Oireet, Ymmärrä Syyt ja Hoitovaihtoehdot

Mitä Testosteroni Vaje Todella Tarkoittaa?

Testosteroni on elintärkeä hormoni, joka vaikuttaa merkittävästi sekä miesten että naisten terveyteen ja hyvinvointiin. Miehillä testosteronin vaikutus on erityisen merkittävä – se säätelee lihasmassan kehitystä, luuston terveyttä, rasvan jakautumista, seksuaalista toimintakykyä ja jopa mielialaa. Kun puhutaan testosteroni vajeesta, kyse ei ole vain iän myötä tapahtuvasta luonnollisesta hormonitason laskusta, vaan kliinisestä tilasta, jolla on selkeät terveydelliset seuraukset.

Lääketieteessä testosteroni vajetta kutsutaan hypogonadismiksi. Tämä tila voi merkittävästi heikentää elämänlaatua ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen, mutta valitettavan usein se jää tunnistamatta tai sitä pidetään virheellisesti vain “normaalina ikääntymisen osana”. On tärkeää ymmärtää, että vaikka testosteronitasot laskevat luonnollisesti iän myötä noin 1-2% vuodessa 30 ikävuoden jälkeen, varsinainen testosteroni vaje on lääketieteellinen tila, joka vaatii asianmukaista arviointia ja usein myös hoitoa.

Suomessa arviolta 5-10% aikuisista miehistä kärsii jonkinasteisesta testosteroni vajeesta, ja määrä kasvaa iän myötä merkittävästi. Yli 60-vuotiaista jopa 20-30% voi kärsiä tästä tilasta. Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava katsaus testosteroni vajeeseen suomalaisesta näkökulmasta: käsittelemme oireet, joita sinun tulisi tarkkailla, syyt tämän tilan taustalla, miten se diagnosoidaan Suomen terveydenhuollossa, sekä mitä hoitovaihtoehtoja on tarjolla.

Tieto on valtaa, ja ymmärtämällä tätä tilaa paremmin voit tehdä tietoisempia päätöksiä terveytesi suhteen ja hakea apua ajoissa, jos tunnistat itsessäsi testosteroni vajeen merkkejä.

Testosteroni Vajeen Yleisimmät Oireet: Hälytysmerkit, Joita Ei Kannata Ohittaa

Testosteroni vaje voi aiheuttaa laajan kirjon erilaisia oireita, jotka kehittyvät usein hitaasti ja voivat siksi jäädä huomaamatta tai niitä voidaan pitää vain “normaalina ikääntymisen osana”. On tärkeää tietää, että nämä oireet voivat merkittävästi heikentää elämänlaatua, mutta oikealla diagnoosilla ja hoidolla niitä voidaan tehokkaasti lievittää.

Matalaan testosteroniin liittyvät oireet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: fyysisiin, seksuaalisiin ja psyykkisiin oireisiin.

Fyysiset oireet

• Krooninen väsymys ja energian puute, joka ei helpota lepäämällä
• Lihasmassan ja -voiman heikkeneminen huolimatta harjoittelusta
• Kehon rasvan lisääntyminen, erityisesti vyötärön ja vatsan alueella
• Luuntiheyden aleneminen, joka voi johtaa osteoporoosiin
• Hikoilupuuskat ja kuumat aallot, jotka muistuttavat vaihdevuosioireita
• Anemia eli veren punasolujen vähäisyys
• Karvoituksen väheneminen kehossa ja kasvoissa

Seksuaaliset oireet

• Alentunut libido eli seksuaalinen halukkuus
• Erektiohäiriöt tai heikommat erektiot
• Siemennesteen määrän väheneminen
• Kivesten koon pieneneminen
• Hedelmällisyyden heikkeneminen

Psyykkiset ja mentaaliset oireet

• Mielialan lasku tai masennus
• Ärtymys ja ärtyneisyys ilman selvää syytä
• Motivaation puute ja yleinen kiinnostuksen väheneminen
• Keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat
• Itseluottamuksen heikkeneminen
• Unihäiriöt ja huono unen laatu

On tärkeää huomioida, että yksittäinen oire ei välttämättä tarkoita testosteroni vajetta. Useimmat näistä oireista voivat johtua myös monista muista terveysongelmista. Diagnoosi vaatii sekä useiden oireiden esiintymistä että laboratoriokoetuloksia, jotka vahvistavat matalat testosteronitasot.

Alla oleva taulukko tiivistää, millaiset oireet ovat tyypillisiä lievässä, keskivaikeassa ja vaikeassa testosteroni vajeessa:

Vakavuusaste	Fyysiset oireet	Seksuaaliset oireet	Psyykkiset oireet
Lievä	Lievää väsymystä, vähäistä painonnousua	Satunnaisia ongelmia erektion kanssa, lievää libidön laskua	Mielialan vaihteluita
Keskivaikea	Selkeää väsymystä, lihasmassan vähenemistä, lisääntynyttä rasvaa vatsan alueella	Toistuvia erektiohäiriöitä, selvästi alentunut libido	Keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä, ärtyneisyyttä
Vaikea	Voimakasta väsymystä, merkittävää lihaskatoa, osteoporoosin riski	Jatkuvia erektiohäiriöitä, libido käytännössä kadonnut	Vakava masennus, kognitiiviset ongelmat, voimakas apatia

Jos tunnistat itsessäsi useita näistä oireista, erityisesti jos ne ovat jatkuneet pidempään ja vaikuttavat elämänlaatuusi, on suositeltavaa keskustella asiasta lääkärin kanssa. Testosteroni vaje on todellinen lääketieteellinen tila, joka on mahdollista diagnosoida ja hoitaa tehokkaasti.

Miksi Testosteronitasot Laskevat? Testosteroni Vajeen Syyt

Testosteroni vajeen taustalla voi olla useita erilaisia syitä, ja hoidon kannalta on tärkeää ymmärtää, mistä matalat hormonitasot johtuvat. Lääketieteessä hypogonadismi eli testosteroni vaje jaetaan kahteen päätyyppiin sen mukaan, missä ongelma sijaitsee.

Primaarinen vs. sekundaarinen hypogonadismi

Primaarinen (ensisijainen) hypogonadismi johtuu suoraan kivesten toimintahäiriöstä. Tässä tilanteessa kivekset eivät tuota riittävästi testosteronia, vaikka aivolisäke lähettää niille normaaleja hormonaalisia signaaleja. Primaarisessa hypogonadismissa verikokeet tyypillisesti osoittavat kohonneet LH- ja FSH-tasot (aivolisäkkeen erittämät gonadotropiinit), koska elimistö yrittää kompensoida matalaa testosteronia tuottamalla enemmän näitä kiveksiä stimuloivia hormoneja.

Sekundaarinen (toissijainen) hypogonadismi puolestaan johtuu aivolisäkkeen tai hypotalamuksen toimintahäiriöstä. Näissä tilanteissa kivekset olisivat kykeneviä tuottamaan testosteronia, mutta ne eivät saa riittäviä signaaleja aivolisäkkeeltä. Sekundaarisessa hypogonadismissa LH- ja FSH-tasot ovat tyypillisesti matalat tai normaalit.

Yleisimmät testosteroni vajeen syyt

Primaarisen hypogonadismin syitä:

• Kivesten vaurio tai trauma, kuten onnettomuudesta johtuva vamma
• Orkiitti eli kivestulehdus, erityisesti sikotautiin liittyvä
• Kivessyöpä tai sen hoidot (sädehoito, kemoterapia)
• Kivesvaurio aiemmasta leikkauksesta, kuten nivustyräleikkauksesta
• Kryptorkismi eli piilokiveksisyys (jos ei hoidettu lapsuudessa)
• Geneettiset syyt, kuten Klinefelter-oireyhtymä (47,XXY kromosomisto)
• Vanheneminen, joka voi vaikuttaa kivesten toimintaan

Sekundaarisen hypogonadismin syitä:

• Aivolisäkkeen kasvaimet tai muut vauriot
• Kallonsisäiset leikkaukset tai sädehoidot
• Hypotalamuksen toimintahäiriöt
• Geneettiset syyt, kuten Kallmannin oireyhtymä
• Pitkäkestoinen lääkitys, erityisesti opioidit, anaboliset steroidit ja kortikosteroidit
• Vakava krooninen sairaus, kuten maksakirroosi, munuaisten vajaatoiminta tai HIV
• Metaboliset häiriöt, kuten vaikea lihavuus ja metabolinen oireyhtymä
• Krooninen alkoholin liikakäyttö
• Vaikea uniapnea

Elintapatekijöiden vaikutus testosteronitasoihin

On tärkeää huomioida, että monet elintapatekijät voivat vaikuttaa merkittävästi testosteronitasoihin, vaikka ne eivät yksinään aiheuttaisikaan varsinaista kliinistä testosteroni vajetta:

• Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus: Rasvakudos muuntaa testosteronia estrogeeniksi
• Krooninen stressi: Kohonneet kortisolitasot voivat heikentää testosteronin tuotantoa
• Puutteellinen uni: Testosteronin tuotanto tapahtuu pääosin yöllä syvän unen aikana
• Alkoholin liikakäyttö: Heikentää kivesten toimintaa ja testosteronisynteesiä
• Vähäinen liikunta: Säännöllinen liikunta tukee optimaalisia testosteronitasoja
• Huono ravitsemus: Erityisesti vakavat kalorivajeet ja ravintoainepuutokset
• Anabolisten steroidien väärinkäyttö: Voi johtaa kivesten toiminnan pitkäaikaiseen häiriöön

Suomalaisessa väestössä erityisesti metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes ja alkoholin liikakäyttö ovat merkittäviä testosteroni vajeen riskitekijöitä. Tutkimuksen mukaan jopa 30-40% tyypin 2 diabetesta sairastavista suomalaisista miehistä kärsii matalista testosteronitasoista.

Seuraavassa kaaviossa on havainnollistettu erilaisten tekijöiden vaikutusta testosteronitasoihin:

Hyvin negatiivinen vaikutus	Lievästi negatiivinen vaikutus	Positiivinen vaikutus
Merkittävä ylipaino	Lievä ylipaino	Optimaalinen kehonpaino
Alkoholin väärinkäyttö	Kohtuullinen alkoholinkäyttö	Riittävä uni (7-9h/yö)
Anabolisten steroidien käyttö	Pitkäkestoinen stressi	Säännöllinen liikunta
Vakava krooninen sairaus	Yksipuolinen ruokavalio	Monipuolinen ravitsemus
Opioidilääkitys	Istumatyö ilman taukoja	Voimaharjoittelu
Vaikea uniapnea	Tupakointi	D-vitamiinin riittävä saanti

On hyvä muistaa, että vaikka elintapatekijät voivat vaikuttaa testosteronitasoihin, varsinainen kliininen hypogonadismi vaatii aina lääketieteellistä arviointia ja hoitoa. Elintapamuutokset voivat toimia joko ehkäisevänä keinona tai tukihoitona lääketieteellisen hoidon rinnalla.

Diagnoosi Suomessa: Miten Testosteroni Vaje Todetaan?

Testosteroni vajeen diagnosointi on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää sekä kliinisten oireiden arviointia että laboratoriotutkimuksia. Suomessa diagnostiikka noudattaa eurooppalaisia hoitosuosituksia, ja diagnoosia varten tarvitaan sekä selkeitä oireita että toistettuja matalia testosteronitasoja verikokeissa. Pelkkä matala arvo ilman oireita tai oireet ilman matalaa arvoa eivät riitä diagnoosin asettamiseen.

Diagnostinen prosessi suomalaisessa terveydenhuollossa

1. Ensimmäinen lääkärikäynti:
   • Kattava oirekysely ja sairaushistorian kartoitus
   • Elintapatekijöiden arviointi (paino, liikunta, alkoholinkäyttö, tupakointi)
   • Lääkitysten läpikäynti mahdollisten vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi
   • Fyysinen tutkimus, jossa arvioidaan mm. karvoitusta, kehon rasvajakaumaa ja kivesten kokoa/koostumusta
2. Laboratoriokokeet:
   • Testosteroni mittaus on diagnosoinnin kulmakivi:
     • Kokonaistestosteroni mitataan aamulla (klo 7-10 välillä), jolloin tasot ovat korkeimmillaan
     • Tarvitaan vähintään kaksi mittausta eri päivinä, sillä testosteronitasot vaihtelevat luontaisesti
     • Näytteet otetaan paastotilassa (8-12 tunnin paasto)
   • Muut hormonianalyysit:
     • Vapaa testosteroni tai laskennallinen vapaa testosteroni
     • SHBG (sukupuolihormoneja sitova globuliini)
     • LH ja FSH (aivolisäkehormonit) hypogonadismin tyypin määrittämiseksi
     • Prolaktiini (erityisesti jos epäillään aivolisäkeperäistä syytä)
     • Tarvittaessa estrogeeni (E2)
   • Täydentävät tutkimukset:
     • Verenkuva, maksa- ja munuaisarvot
     • Lipidiprofiili ja paastoverensokeri/HbA1c
     • PSA (prostataspesifinen antigeeni) yli 40-vuotiailla
3. Kuvantamistutkimukset (tarvittaessa):
   • Aivolisäkkeen magneettikuvaus, jos epäillään aivolisäkeperäistä syytä
   • Kivesten ultraäänitutkimus, jos epäillään rakenteellista ongelmaa kiveksissä

Testosteroniarvojen tulkinta Suomessa

Suomessa testosteronin viitearvot vaihtelevat hieman laboratorioiden välillä, mutta yleensä käytetään seuraavia rajoja:

• Kokonaistestosteroni:
  • Normaali: yleensä 10-35 nmol/l
  • Harmaa alue: 8-10 nmol/l (voi edellyttää lisätutkimuksia)
  • Matala: alle 8 nmol/l (voi viitata hypogonadismiin, jos oireita esiintyy)
  • Erittäin matala: alle 6 nmol/l (vahva viite hypogonadismiin)
• Vapaa testosteroni:
  • Normaali: yleensä yli 225 pmol/l
  • Matala: alle 225 pmol/l

On tärkeää huomioida, että laboratorioarvot ovat vain osa diagnoosia – kliiniset oireet ovat yhtä tärkeitä. Joillakin miehillä voi olla oireita, vaikka arvot olisivat “harmaan alueen” yläpäässä, kun taas toiset voivat olla oireettomia matalammillakin arvoilla.

Hypogonadismin tyypin määrittäminen

Testosteroni mittauksen lisäksi on tärkeää selvittää, onko kyseessä primaarinen vai sekundaarinen hypogonadismi, sillä tämä vaikuttaa hoitovalintoihin.

Hormonitaso	Primaarinen hypogonadismi	Sekundaarinen hypogonadismi
Testosteroni	Matala	Matala
LH, FSH	Korkeat	Matalat tai normaalit
Prolaktiini	Normaali	Voi olla koholla

Haasteita diagnosoinnissa

Testosteroni vajeen diagnosointi voi olla haastavaa, sillä:

• Oireet ovat usein epäspesifisiä ja voivat liittyä moniin muihinkin tiloihin
• Testosteronitasot vaihtelevat luonnollisesti päivän mittaan ja eri päivinä
• Ikääntymiseen liittyvän testosteronitason laskun ja varsinaisen hypogonadismin erottaminen voi olla vaikeaa
• Vapaan testosteronin mittaukseen liittyy metodologisia haasteita

Suomessa testosteronivajeeseen perehtyneitä erikoislääkäreitä löytyy erityisesti endokrinologian, urologian ja andrologian erikoisaloilta. Perusterveydenhuollon lääkäri voi tehdä alustavan arvion ja perustutkimukset, mutta hoito aloitetaan yleensä erikoislääkärin ohjauksessa.

Jos epäilet kärsiväsi testosteroni vajeesta, kannattaa keskustella asiasta ensin oman lääkärisi kanssa, joka voi tarvittaessa ohjata sinut eteenpäin erikoislääkärin arvioon.

Testosteroni Vajeen Hoito Suomessa: Vaihtoehdot ja Huomioitavaa

Testosteroni vajeen hoito Suomessa perustuu kansainvälisiin ja eurooppalaisiin hoitosuosituksiin. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita, parantaa elämänlaatua ja ehkäistä matalan testosteronin pitkäaikaishaittoja, kuten osteoporoosia. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan oireet, testosteronin lähtötaso, ikä, muut sairaudet ja hypogonadismin syy.

Kenelle testosteronikorvaushoitoa harkitaan?

Suomessa testosteronikorvaushoitoa (TRT, Testosterone Replacement Therapy) harkitaan yleensä seuraavissa tilanteissa:

• Miehillä, joilla on selkeitä testosteroni vajeen oireita JA toistuvasti mitatut matalat testosteroniarvot (yleensä alle 8 nmol/l)
• Diagnoosi on varmistettu asianmukaisilla tutkimuksilla
• Mahdolliset vasta-aiheet on poissuljettu

TRT:tä ei yleensä suositella:

• Pelkästään iän aiheuttaman lievän testosteronitason laskun hoitoon ilman selkeitä hypogonadismin oireita
• Miehille, jotka suunnittelevat lapsen hankkimista lähitulevaisuudessa (TRT voi heikentää hedelmällisyyttä)
• Jos potilaalla on eturauhassyöpä tai korkea PSA-arvo ilman jatkotutkimuksia
• Vaikea sydämen vajaatoiminta tai hallitsematon uniapnea

Testosteronikorvaushoidon muodot Suomessa

Suomessa yleisimmin käytettyjä TRT-muotoja ovat:

1. Testosteronigeelit (esim. Testogel®, Tostran®, Androgel®)
   • Levitetään päivittäin kuivalle, puhtaalle iholle (tyypillisesti olkavarret, hartiat tai vatsa)
   • Imeytyvät ihon läpi verenkiertoon
   • Etuja: helppo annostelu, tasaiset pitoisuudet, nopea vaikutuksen loppuminen hoidon päättyessä
   • Huomioitavaa: voi siirtyä ihokontaktissa muihin henkilöihin (erityisesti lapset ja naiset)
   • Tyypillinen aloitusannos: 50 mg testosteronia päivittäin, säätö vasteen mukaan
2. Testosteroni-injektiot
   • Lyhytvaikutteiset (esim. Sustanon®, Testosteroni Depot®)
     • Annetaan lihakseen 2-3 viikon välein
     • Etuja: edullinen, tehokas
     • Huomioitavaa: testosteronitasot vaihtelevat pistosvälin aikana, alkuun korkealla ja laskevat ennen seuraavaa pistosta
   • Pitkävaikutteiset (esim. Nebido®)
     • Annetaan lihakseen 10-14 viikon välein
     • Etuja: harvemmat pistokset, tasaisemmat pitoisuudet
     • Huomioitavaa: korkeampi kertakustannus, mutta harvemmat annostelukerrat
3. Kapselit (oraalinen testosteroni, Suomessa harvinaisempi)
   • Huonompi imeytyminen ja vaikutus maksaan rajoittavat käyttöä

Suomessa käytetyimpiä ovat geelit ja injektiot, joista lääkäri valitsee sopivimman vaihtoehdon potilaan preferenssien ja elämäntilanteen mukaan.

Testosteronikorvaushoidon mahdolliset hyödyt

Asianmukaisesti toteutetulla TRT:llä voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia testosteroni vajeen oireisiin:

• Seksuaalitoimintojen paraneminen: libido, erektiokyky, seksuaalinen tyytyväisyys
• Mielialan koheneminen: masennuksen ja ärtyneisyyden väheneminen, vireyden paraneminen
• Kehonkoostumuksen muutokset: lihasmassan lisääntyminen ja rasvamassan väheneminen
• Energiatason nousu ja väsymyksen väheneminen
• Kognitiivisten toimintojen paraneminen: keskittymiskyky, muisti
• Luustoterveyden paraneminen: luuntiheyden nousu ja murtumariskin väheneminen
• Aineenvaihdunnan paraneminen: insuliiniherkkyyden paraneminen, verensokerin säätelyn tukeminen

Hyötyjen ilmaantuminen vaihtelee: seksuaalitoimintojen ja mielialan paraneminen alkaa usein näkyä jo muutamassa viikossa, kun taas kehonkoostumuksen muutokset ja luustovaikutukset kehittyvät hitaammin, kuukausien tai jopa vuoden kuluessa.

Mahdolliset haittavaikutukset ja niiden seuranta

Kuten kaikilla hoidoilla, myös testosteronikorvaushoidolla on mahdollisia haittavaikutuksia, joiden riski on suurempi, jos hoito toteutetaan ilman asianmukaista seurantaa:

• Polysytemia (punasolujen liiallinen määrä), joka voi lisätä verisuonitukoksen riskiä
• Eturauhasen kasvaminen ja mahdollisesti virtsaamisvaikeuksien pahentuminen
• Ihon rasvoittuminen, akne
• Uniapnean pahentuminen henkilöillä, joilla on tälle alttiutta
• Hedelmällisyyden heikkeneminen: kivesten testosteronituotanto ja siittiöiden muodostuminen voivat vähentyä
• Nesteiden kertyminen ja turvotukset
• Karvoituksen lisääntyminen tai kaljuuntumisen edistyminen geneettiseen alttiuteen taipuvaisilla
• Mielialan vaihtelut, ärtyneisyys (harvinaista asianmukaisilla annoksilla)

Testosteronikorvaushoidon turvallisuuden varmistamiseksi Suomessa suositellaan säännöllistä seurantaa:

Seurantakoe	Aikataulu	Mitä seurataan
Testosteroni	3-6 kk välein hoidon alussa, sitten vuosittain	Varmistetaan, että tasot normalisoituvat (tavoite: 15-30 nmol/l)
Hematokriitti	3-6 kk välein hoidon alussa, sitten vuosittain	Ei saisi nousta yli 0,54 (54%)
PSA	3-6 kk välein hoidon alussa, sitten vuosittain (yli 40-vuotiailla)	Ei saisi nousta merkittävästi; nopea nousu vaatii urologin arviota
Maksa-arvot	Vuosittain	Mahdollisten maksavaikutusten seuranta
Lipidiprofiili	Vuosittain	Kolesteroliarvojen seuranta
Kliininen arvio	3-6 kk välein hoidon alussa, sitten vuosittain	Oireiden lievittyminen, haittavaikutusten arviointi

Taustasyyn hoito ja elintapamuutokset

Jos testosteroni vaje johtuu hoidettavissa olevasta taustasyystä, sen hoitaminen on ensisijaista:

• Ylipaino/lihavuus: Painonpudotus voi merkittävästi nostaa testosteronitasoja
• Uniapnea: CPAP-hoito tai muut uniapneahoidot
• Lääkityksen aiheuttama hypogonadismi: Mahdollisuuksien mukaan lääkityksen vaihtaminen
• Hyperprolaktinemia: Prolaktiinia alentava lääkitys
• Aivolisäkkeen kasvaimet: Kirurginen hoito tai lääkehoito kasvaintyypistä riippuen

Elintapamuutokset eivät yleensä yksinään riitä korjaamaan kliinistä hypogonadismia, mutta ne voivat merkittävästi tukea lääkehoitoa ja kokonaisvaltaista terveyttä:

• Painonhallinta: 5-10% painonpudotus voi nostaa testosteronitasoja jopa 2-3 nmol/l
• Säännöllinen liikunta: Erityisesti voimaharjoittelu tukee testosteronin tuotantoa
• Riittävä uni (7-9 tuntia yössä): Testosteronin tuotanto on voimakkainta syvän unen aikana
• Stressin hallinta: Krooninen stressi nostaa kortisolitasoja, jotka voivat heikentää testosteronin tuotantoa
• Alkoholin kohtuukäyttö: Runsas alkoholinkäyttö voi merkittävästi alentaa testosteronitasoja
• Monipuolinen ravitsemus: Erityisesti riittävä proteiinin, hyvien rasvojen, sinkin ja D-vitamiinin saanti

Terveiden elintapojen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Jopa hoitoa saavien potilaiden kohdalla elintapamuutokset voivat tehostaa hoidon vaikutusta ja vähentää tarvittavaa testosteroniannosta.

Kustannukset ja korvattavuus Suomessa

Suomessa testosteronikorvaushoito on reseptilääke, ja sen kustannukset vaihtelevat hoitomuodon mukaan:

• Testosteronigeelit: n. 40-60€/kuukausi
• Testosteronipistokset (lyhytvaikutteiset): n. 15-25€/kuukausi
• Testosteronipistokset (pitkävaikutteiset): n. 30-50€/kuukausi

Kela korvaa testosteronikorvaushoidon kustannuksia, jos potilaalla on diagnosoitu hypogonadismi (ICD-10 koodit E29.1, E23.0, E89.5). Korvattavuus edellyttää B-lausuntoa erikoislääkäriltä. Korvaustaso on peruskorvaus (40%), mutta erityistapauksissa voidaan myöntää myös korkeampi erityiskorvattavuus.

Yhteenveto ja Seuraavat Askeleet

Testosteroni vaje eli hypogonadismi on todellinen lääketieteellinen tila, joka vaikuttaa merkittävästi monien suomalaisten miesten terveyteen ja elämänlaatuun. Se ei ole pelkästään normaali osa ikääntymistä, vaan tila, joka ansaitsee asianmukaista huomiota ja hoitoa.

Kuten olemme tässä artikkelissa käsitelleet, testosteroni vaje voi ilmetä monin eri tavoin: fyysisinä oireina kuten väsymyksenä ja lihasmassan vähenemisenä, seksuaalitoimintojen häiriöinä kuten libidon laskuna ja erektiohäiriöinä, sekä psyykkisinä oireina kuten mielialan laskuna ja keskittymisvaikeuksina. Syitä vajeeseen on useita, primaarisesta kivesten toimintahäiriöstä sekundaarisiin aivolisäke- ja hypotalamusperäisiin ongelmiin, sekä elintapatekijöihin.

Diagnoosi perustuu Suomessa sekä oireiden arviointiin että toistuviin laboratoriomittauksiin, ja hoitovaihtoehdot keskittyvät enimmäkseen testosteronikorvaushoitoon eri muodoissa sekä mahdollisten taustasyiden hoitoon. Elintapamuutokset toimivat tärkeänä tukihoitona.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Jos tunnistat itsessäsi useita tässä artikkelissa mainittuja oireita, erityisesti jos:

• Oireet ovat jatkuneet pidempään (useita kuukausia)
• Oireet vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuusi, ihmissuhteisiisi tai työhösi
• Koet jatkuvaa väsymystä, masennusta, libidon laskua tai erektiohäiriöitä ilman selvää syytä
• Sinulla on muita riskitekijöitä, kuten ylipaino, tyypin 2 diabetes tai aiempia kivesten vammoja

Älä epäröi ottaa yhteyttä lääkäriin. Ensimmäinen askel on yleensä keskustelu terveysaseman lääkärin kanssa, joka voi tehdä alustavan arvion ja määrätä tarvittavat perustutkimukset. Tarvittaessa lääkäri ohjaa sinut eteenpäin erikoislääkärin (yleensä endokrinologi, urologi tai andrologi) arvioon.

Puhu avoimesti oireistasi – miehet jättävät liian usein hormonaaliset oireet huomiotta ajatellen, että kyse on vain “ikääntymisestä” tai “stressistä”. Testosteroni vaje on kuitenkin todellinen lääketieteellinen tila, johon on saatavilla tehokkaita hoitoja.

Asiantuntijan kommentti

“Valitettavan usein testosteroni vaje jää tunnistamatta tai sitä pidetään vain normaalina ikääntymisen osana. Kuitenkin asianmukaisella diagnoosilla ja hoidolla voidaan merkittävästi parantaa potilaiden elämänlaatua. Erityisesti Suomessa, missä masennuksen ja väsymyksen oireet saatetaan helposti kirjata vain mielenterveysongelmiksi, on tärkeää huomioida myös hormonaalisten tekijöiden mahdollisuus. Kehotankin miehiä olemaan proaktiivisia terveytensä suhteen ja keskustelemaan lääkärin kanssa, jos epäilevät hormonivajausta.” – Dosentti Antti Mäkinen, endokrinologi

Yleisimmät kysymykset testosteroni vajeesta

K: Voiko testosteroni vajetta hoitaa luonnollisesti ilman lääkkeitä?
V: Lievissä tapauksissa ja erityisesti elintapatekijöistä johtuvissa tilanteissa elintapamuutokset voivat auttaa, mutta kliinisesti todettu hypogonadismi vaatii yleensä lääketieteellistä hoitoa. Elintapamuutokset toimivat kuitenkin erinomaisena tukihoitona.

K: Miten testosteronikorvaushoito vaikuttaa hedelmällisyyteen?
V: Ulkoinen testosteroni vähentää kivesten omaa testosteronituotantoa ja siittiöiden muodostumista. Jos perheenlisäys on ajankohtainen, tämä tulee huomioida hoitosuunnitelmassa. Tietyissä tilanteissa voidaan käyttää vaihtoehtoisia hoitoja, jotka säilyttävät hedelmällisyyden.

K: Tuleeko testosteronikorvaushoidosta riippuvaiseksi?
V: Kyse ei ole riippuvuudesta, mutta pitkäaikaisen hoidon lopettaminen voi johtaa oireiden palaamiseen, jos taustalla oleva syy ei ole korjaantunut. Pitkäaikaisen hoidon lopettaminen tulisi tehdä asteittain lääkärin valvonnassa.

K: Voiko testosteronikorvaushoito aiheuttaa eturauhassyöpää?
V: Tutkimusnäyttö ei tue käsitystä, että asianmukaisesti toteutettu testosteronikorvaushoito aiheuttaisi eturauhassyöpää. Hoitoa ei kuitenkaan suositella potilaille, joilla on aktiivinen eturauhassyöpä, ja PSA-arvoja seurataan säännöllisesti hoidon aikana.

K: Voiko naisilla olla testosteroni vajetta?
V: Kyllä, myös naisilla testosteroni on tärkeä hormoni, ja sen vaje voi aiheuttaa oireita kuten väsymystä, libidon laskua ja mielialan laskua. Naisten testosteronihoito on kuitenkin vähemmän tutkittu alue ja vaatii erityistä harkintaa.

Muista, että jokainen tapaus on yksilöllinen, ja paras tapa saada apua testosteroni vajeeseen on keskustella lääkärin kanssa oireista ja mahdollisista hoitovaihtoehdoista.

---

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi, eikä se korvaa lääketieteellistä neuvontaa. Keskustele aina terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen minkään lääketieteellisen hoidon aloittamista.

Kirjoittaja: Mika Virtanen, terveystoimittaja ja hyvinvointivalmentaja
Artikkelin tarkistanut: Antti Mäkinen, dosentti, endokrinologian erikoislääkäri
Viimeksi päivitetty: 5.4.2025

Lähteet

1. Suomen Endokrinologiyhdistys (2023). Miehen hypogonadismin diagnostiikka ja hoito – Käypä hoito -suositus anxiete sociale
2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Miesten hormonihäiriöt: Tutkimus ja hoito Suomessa.
3. Duodecim (2024). Testosteronivaje ja sen hoito – soziale angst
4. European Association of Urology (2023). Guidelines on Male Hypogonadism.
5. Bhasin, S. et al. (2023). Testosterone Therapy in Men With Hypogonadism: An Endocrine Society Clinical Practice Guideline. Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism. anxiete sociale
6. Kela (2025). Lääkekorvaukset: Testosteronikorvaushoito. Voita sosiaalinen ahdistus
   
7. Terveyskylä.fi (2024). Miesten hormonivajaus – Tietoa ja ohjeita.
8. Mehiläinen (2024). Miehen testosteronivaje – asiantuntijaohjeita.