Narsistinen persoonallisuushäiriö: uusiin hoitomenetelmiin

Johdanto

Termi “narsisti” on nykyään varsin yleinen arkikielessä. Kuulemme sitä käytettävän kuvaamaan itsekeskeisiä henkilöitä, joiden kanssa on vaikea tulla toimeen. Mutta mitä narsistinen persoonallisuushäiriö todella tarkoittaa kliinisenä diagnoosina? Miten se eroaa tavallisesta itsekeskeisyydestä tai terveestä itsetunnosta?

Narsistinen persoonallisuushäiriö (NPD) on todellinen psykiatrinen tila, jolla on tietyt diagnostiset piirteet. Se ei ole vain luonteenpiirre vaan vakava, toimintakykyä haittaava ja ihmissuhteisiin vaikuttava persoonallisuuden häiriö. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä narsistinen persoonallisuushäiriö oikeasti on, miten se ilmenee, mikä sen taustalla vaikuttaa, ja miten se vaikuttaa sekä häiriöstä kärsivän että hänen läheistensä elämään.

Mikä on Narsistinen Persoonallisuushäiriö?

Narsistinen persoonallisuushäiriö (NPD) on persoonallisuuden häiriö, jolle on ominaista laaja-alainen ja pitkäaikainen kaava käyttäytymisessä ja ajattelussa. Tämä kaava ei ole satunnaista tai tilannekohtaista, vaan pysyvä tapa kokea ja toimia maailmassa. NPD:n ytimessä on kolme keskeistä elementtiä:

Suuruusharhaisuus (grandiositeetti): Paisuteltu käsitys omasta tärkeydestä, kyvyistä ja ainutlaatuisuudesta. Henkilö näkee itsensä poikkeuksellisena ja odottaa muiden tunnustavan tämän.
Voimakas ihailun tarve: Jatkuva ja tyydyttämätön tarve saada huomiota, ihailua ja vahvistusta muilta. Tämä tarve on kyltymätön ja määrittää usein sosiaalista kanssakäymistä.
Empatian puute: Kyvyttömyys tai haluttomuus tunnistaa ja ymmärtää muiden tunteita, tarpeita ja näkökulmia. Tämä johtaa usein muiden tunteiden ohittamiseen tai vähättelyyn.

On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että narsistinen persoonallisuushäiriö on täysin eri asia kuin terve itsetunto, itseluottamus tai satunnainen itsekeskeisyys. Kaikilla meillä on hetkiä, jolloin olemme itsekeskeisiä tai kaipaamme vahvistusta – se on inhimillistä. NPD:ssä nämä piirteet ovat kuitenkin äärimmäisiä, joustamattomia ja pysyviä, ja ne haittaavat merkittävästi normaalien, tyydyttävien ihmissuhteiden muodostamista ja ylläpitämistä.

NPD on psykiatrin tai psykologin tekemä kliininen diagnoosi, ei leima, jota voi käyttää kenestä tahansa, jonka kanssa on haasteita. Diagnoosin saamiseksi henkilön oireiden täytyy täyttää tarkat kriteerit, ja ne arvioidaan perusteellisessa psykiatrisessa tutkimuksessa.

Narsistisen Persoonallisuushäiriön Diagnostiset Piirteet (Oireet)

Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosi perustuu tiettyihin kriteereihin, jotka on määritelty kansainvälisissä tautiluokituksissa (DSM-5 ja ICD). Seuraavassa käymme läpi keskeiset diagnostiset piirteet selkokielellä:

Suuruusharhaisuus (Grandiosity)

Henkilö kokee olevansa erityisen tärkeä ja merkittävä. Hän saattaa liioitella saavutuksiaan, kykyjään tai lahjakkuuttaan ja odottaa tulevansa tunnustetuksi ylivertaisena ilman vastaavia saavutuksia. Esimerkiksi hän saattaa korostaa jatkuvasti pieniäkin onnistumisiaan tai kertoa tarinoita, joissa hän on pääroolissa erityisen taitavana ja arvostettuna.

Fantasiat Menestyksestä

Henkilö elättelee mielikuvia rajattomasta menestyksestä, vallasta, älykkyydestä, kauneudesta tai täydellisestä rakkaudesta. Nämä fantasiat toimivat usein suojana pettymyksiä ja tavallista arkea vastaan. Ne voivat ilmetä esimerkiksi jatkuvina puheina tulevasta menestyksestä tai mahtailevana käytöksenä, joka ei vastaa todellista tilannetta.

Usko Omaan Erityisyyteen

Henkilö on vakuuttunut siitä, että hän on ainutlaatuinen ja erityinen, ja että vain muut erityiset tai korkea-arvoiset ihmiset (tai instituutiot) voivat ymmärtää häntä. Hän saattaa hakeutua vain tietynlaisten ihmisten seuraan, jotka vahvistavat tätä näkemystä, ja kokea “tavalliset ihmiset” arvottomina tai tylsinä.

Liiallinen Ihailun Tarve

Henkilöllä on pakottava tarve saada jatkuvaa ihailua ja huomiota. Keskustelut kääntyvät usein häneen, hänen saavutuksiinsa ja kokemuksiinsa. Ilman tätä vahvistusta hän saattaa tuntea olonsa arvottomaksi tai merkityksettömäksi. Sosiaalisissa tilanteissa hän pyrkii usein olemaan huomion keskipiste.

Oikeutuksen Tunne (Sense of Entitlement)

Henkilö kokee olevansa oikeutettu erityiskohteluun ilman vastaavia saavutuksia. Hän odottaa, että hänen toiveensa ja odotuksensa täytetään automaattisesti ja etuoikeutetusti. Tämä voi näkyä turhautumisena, jos hän joutuu esimerkiksi odottamaan vuoroaan tai jos häntä kohdellaan “vain” tasavertaisena muiden kanssa.

Hyväksikäyttävä Käytös

Henkilö käyttää muita hyväkseen saavuttaakseen omat päämääränsä. Hän voi manipuloida, huijata tai painostaa muita edistääkseen omia tavoitteitaan välittämättä siitä, mitä seurauksia tästä on muille. Ihmissuhteet nähdään usein välineellisinä – mitä hyötyä toisesta on minulle?

Empatian Puute

Henkilö on haluton tai kykenemätön tunnistamaan tai samaistumaan muiden tunteisiin ja tarpeisiin. Hän ei ymmärrä tai välitä siitä, miltä hänen käytöksensä tuntuu muista. Tämä voi ilmetä välinpitämättömyytenä muiden tunteita kohtaan tai kyvyttömyytenä lohduttaa muita aidosti.

Kateus

Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo muiden olevan kateellisia hänelle. Hän saattaa vähätellä muiden saavutuksia tai tulkita muiden menestyksen uhkana itselleen. Vaihtoehtoisesti hän voi olettaa, että muut ovat kateellisia hänelle, vaikka todellisuudessa näin ei olisi.

Ylimielisyys ja Arroganssi

Henkilö käyttäytyy ylimielisesti ja pöyhkeästi. Hän saattaa puhua alentuvasti muille, keskeyttää keskusteluja tai osoittaa muilla tavoin, ettei arvosta muiden mielipiteitä tai näkökulmia yhtä paljon kuin omiaan.

Nämä piirteet muodostavat kokonaisuuden, joka narsistisessa persoonallisuushäiriössä on pysyvä ja joustamaton. Yksittäinen piirre ei vielä tarkoita häiriötä – ratkaisevaa on näiden piirteiden laajuus, pysyvyys ja vaikutus toimintakykyyn ja ihmissuhteisiin.

Narsistiset Piirteet vs. Narsistinen Persoonallisuushäiriö

On tärkeää tehdä selvä ero tavallisten narsististen piirteiden ja varsinaisen narsistisen persoonallisuushäiriön välillä. Tämä on yksi yleisimmistä väärinymmärryksistä, joka liittyy tähän häiriöön.

Monilla ihmisillä on ajoittain narsistisia piirteitä – itsevarmuutta, itsekeskeisyyttä, halua saada ihailua tai vaikeuksia asettua toisen asemaan. Nämä piirteet voivat korostua erityisesti stressitilanteissa tai kriiseissä. Tämä on täysin normaalia ja inhimillistä.

Narsistisessa persoonallisuushäiriössä sen sijaan:

Piirteet ovat pysyviä ja ilmenevät monissa tilanteissa
Toimintamallit ovat joustamattomia, eikä henkilö kykene muuttamaan niitä tilanteen mukaan
Häiriö alkaa tyypillisesti nuorella aikuisiällä ja jatkuu läpi elämän
Piirteet aiheuttavat merkittävää kärsimystä tai haittaa toimintakyvylle työelämässä, ihmissuhteissa tai muilla tärkeillä elämänalueilla
Häiriöön liittyy sisäinen kärsimys ja vaikeus olla tyytyväinen elämään

On erittäin tärkeää muistaa, että narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosi vaatii aina ammattilaisen arvion. Et voi – etkä saisi – diagnosoida itse itseäsi tai läheisiäsi. Jos sinulla on huoli omasta tai läheisesi käyttäytymisestä, on tärkeää hakeutua ammattilaisen puheille asianmukaista arviointia varten.

Mahdolliset Syyt ja Taustatekijät

Narsistisen persoonallisuushäiriön kehittymiseen ei ole yhtä selkeää syytä. Kyseessä on monitekijäinen häiriö, jonka taustalla on todennäköisesti useita biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yhdessä. Tätä lähestymistapaa kutsutaan biopsykososiaaliseksi malliksi.

Geneettinen alttius

Tutkimukset viittaavat siihen, että persoonallisuushäiriöille voi olla geneettistä alttiutta. Tämä ei tarkoita, että olisi olemassa “narsismigeeni”, vaan pikemminkin periytyvää taipumusta tietyntyyppiseen temperamenttiin tai herkkyyteen, joka voi altistaa häiriölle.

Varhaiset ympäristötekijät

Kasvatusolosuhteet ja varhaiset kokemukset ovat merkittävässä roolissa. Tutkimuksissa on havaittu kaksi erilaista kasvuympäristöä, jotka voivat altistaa narsistiselle persoonallisuushäiriölle:

Liiallinen ihailu ilman realistisia rajoja: Lapsi, jota jatkuvasti ylistetään erityisenä ja täydellisenä ilman realistista palautetta, voi kehittää vääristyneen kuvan itsestään ja kyvyistään.
Ankara kritiikki ja vähättely: Toisaalta myös lapsi, joka kokee jatkuvaa arvostelua, mitätöintiä tai tunnetason laiminlyöntiä, voi kehittää suojamekanismina suuruusharhoja kompensoidakseen sisäistä tyhjyyttä ja riittämättömyyden tunteita.

Varhaiset kiintymyssuhteet ovat niin ikään tärkeitä. Turvaton kiintymyssuhde, jossa lapsi ei saa johdonmukaista emotionaalista vastetta vanhemmiltaan, voi heikentää kykyä empatiaan ja vahvistaa taipumusta keskittyä korostuneesti omiin tarpeisiin.

Mahdolliset lapsuuden traumat voivat myös olla osatekijänä, sillä ne voivat vaikuttaa aivojen kehitykseen ja tunnesäätelykykyyn.

Hauras itsetunto

Monien psykologisten teorioiden mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön taustalla voi olla perustavanlaatuinen ristiriita: näennäisesti vahvan ja suurellisen ulkokuoren alla on hauras itsetunto ja syvä epävarmuus. Ulkoinen grandiositeetti toimii suojana näitä tunteita vastaan.

Tätä teoriaa tukee se havainto, että narsistiset henkilöt reagoivat usein äärimmäisen voimakkaasti pienimpäänkin kritiikkiin tai nöyryytykseen. Nämä kokemukset uhkaavat heidän hauraasti rakennettua suuruuden illuusiotaan.

Miten NPD Vaikuttaa Elämään ja Ihmissuhteisiin?

Narsistinen persoonallisuushäiriö vaikuttaa merkittävästi sekä henkilön omaan elämään että hänen läheisiinsä. Vaikka ulospäin saattaa näyttää siltä, että henkilö on itsevarma ja menestyksekäs, todellisuus voi olla hyvin erilainen.

Vaikutukset henkilölle itselleen

Vaikka henkilö, jolla on narsistinen persoonallisuushäiriö, voi vaikuttaa ulospäin itsevarmalta ja tyytyväiseltä, häiriöön liittyy usein merkittävää kärsimystä:

Sisäinen tyhjyyden tunne: Monet kuvaavat kroonista tyhjyyden tai merkityksettömyyden tunnetta, jota on vaikea täyttää.
Masennus ja ahdistus: Kun ihailu ja vahvistus eivät ole jatkuvasti saatavilla, henkilö voi kokea voimakasta masennusta tai ahdistusta.
Vaikeus ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita: Ihmissuhteet jäävät usein pinnallisiksi tai päättyvät konflikteihin, mikä johtaa yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunteisiin.
Äärimmäinen herkkyys kritiikille: Mitä pienin arvostelu voi tuntua musertavalta hyökkäykseltä, mikä johtaa voimakkaisiin puolustusreaktioihin tai masennukseen.
Häpeä ja kateuden tunteet: Häiriöön liittyy usein voimakkaita häpeän tunteita ja kateutta muiden menestyksestä.
Päihteiden väärinkäyttö: Monet turvautuvat päihteisiin lievittääkseen näitä vaikeita tunteita.

Ironista kyllä, juuri ne piirteet, joiden pitäisi suojella henkilöä kärsimykseltä – suuruusharhat, empatian puute – päätyvät usein eristämään hänet aidoista ihmissuhteista ja tyytyväisyydestä.

Vaikutukset läheisille

Narsistisen persoonallisuushäiriön vaikutukset läheisiin, kuten puolisoihin, lapsiin, vanhempiin, ystäviin tai työtovereihin, voivat olla syviä ja pitkäkestoisia:

Emotionaalinen manipulointi: Läheiset voivat kokea jatkuvaa emotionaalista manipulointia, joka voi ilmetä syyllistämisenä, gaslightingina (todellisuuden vääristelynä) tai tunneperäisenä kiristämisenä.
Vähättely ja mitätöinti: Läheisen saavutuksia, tunteita tai tarpeita voidaan johdonmukaisesti vähätellä tai ohittaa kokonaan.
Emotionaalinen kylmyys: Empatian puute johtaa siihen, että läheisen kipua tai tunteita ei tunnisteta tai niihin ei vastata asianmukaisesti.
Rajojen rikkominen: Henkilö, jolla on NPD, ei usein kunnioita muiden henkilökohtaisia rajoja, mikä johtaa tunkeilevaan tai kontrolloivaan käytökseen.
Valtataistelut ja kilpailu: Arkisetkin tilanteet voivat muuttua valtataisteluiksi, joissa henkilö pyrkii dominoimaan ja voittamaan.
“Narsistinen syöttö” ja idealisointi-mitätöinti -sykli: Läheinen saattaa kokea toistuvan syklin, jossa hänet ensin idealisoidaan ja ihaillaan, sitten mitätöidään ja hylätään.

Näiden kokemusten seurauksena läheiset voivat kärsiä ahdistuksesta, masennuksesta, itsetunto-ongelmista, kroonisesta stressistä ja jopa posttraumaattisesta stressihäiriöstä. Monet kuvailevat menettäneensä vähitellen käsityksen omasta identiteetistään ja arvokkuudestaan.

Hoidon Haasteet

Narsistisen persoonallisuushäiriön hoito on tunnetusti haastavaa, muttei mahdotonta. On tärkeää ymmärtää sekä hoidon haasteet että mahdollisuudet.

Hoitoon hakeutumisen este

Kenties suurin haaste NPD:n hoidossa on se, että henkilöt, joilla on tämä häiriö, hakeutuvat harvoin hoitoon itse häiriön vuoksi. Tämä johtuu useista tekijöistä:

Näkemys ongelmasta: He eivät tyypillisesti näe ongelmiensa johtuvan omasta käytöksestään vaan muiden ihmisten toiminnasta tai olosuhteista.
Sairaudentunnon puute: Häiriöön liittyy usein heikko kyky itsekritiikkiin ja oman käytöksen vaikutusten arviointiin.
Häpeä ja haavoittuvuuden pelko: Avun hakeminen voidaan kokea heikkoutena, mikä on ristiriidassa suuruusharhaisuuden kanssa.

Useimmiten henkilöt hakeutuvat hoitoon muiden ongelmien, kuten masennuksen, ahdistuksen, päihteiden käytön tai työuupumuksen vuoksi, tai ulkoisen painostuksen seurauksena (esim. puolison ultimaatumi tai työpaikan vaatimus).

Hoitomuodot

Jos henkilö sitoutuu hoitoon, ensisijainen hoitomuoto on pitkäkestoinen psykoterapia. Erilaisia terapiasuuntauksia, joita käytetään narsistisen persoonallisuushäiriön hoidossa:

Skeematerapia: Tunnistaa ja muokkaa syvälle juurtuneita haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja.
Mentalisaatioon perustuva terapia (MBT): Pyrkii kehittämään kykyä ymmärtää omia ja muiden mielen tiloja.
Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT): Kehittää tunnesäätelyä ja ihmissuhdetaitoja.
Psykodynaaminen psykoterapia: Tutkii lapsuuden kokemuksia ja alitajuisia motiiveja käyttäytymiselle.

Hoidon tavoitteita voivat olla:

Omien toimintamallien ja niiden seurausten parempi ymmärtäminen
Realistisemman minäkuvan kehittäminen
Kritiikin ja pettymysten sietokyvyn parantaminen
Empatiakyvyn kehittäminen
Vastavuoroisempien ihmissuhteiden rakentaminen

On huomattava, että lääkehoidosta ei ole apua itse persoonallisuushäiriöön. Lääkkeitä voidaan kuitenkin käyttää liitännäisoireiden, kuten masennuksen, ahdistuksen tai impulssikontrollin häiriöiden, hoitoon.

Hoitoennuste

On tärkeää olla realistinen: narsistisen persoonallisuushäiriön hoito on pitkäkestoinen prosessi, ja hoitovaste on usein rajallinen. Täydellinen “parantuminen” on harvinaista, mutta merkittävä oireiden lievittyminen ja toimintakyvyn parantuminen on mahdollista, jos:

Henkilö on motivoitunut muutokseen
Hoitosuhde on pitkäkestoinen ja johdonmukainen
Terapeutti on koulutettu persoonallisuushäiriöiden hoitoon
Hoidossa keskitytään konkreettisiin, saavutettaviin tavoitteisiin

Jokainen pienikin muutos käyttäytymisessä ja ajattelussa voi parantaa merkittävästi sekä henkilön omaa elämänlaatua että hänen läheistensä hyvinvointia.

Neuvoja Läheisille

Jos läheisellä tai perheenjäsenelläsi on narsistinen persoonallisuushäiriö tai vahvoja narsistisia piirteitä, seuraavat neuvot voivat auttaa sinua suojelemaan omaa hyvinvointiasi:

Aseta Selkeät Rajat

Ehkä tärkein askel on selkeiden ja johdonmukaisten rajojen asettaminen:

Ilmaise selkeästi, mikä on sinulle hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei.
Ole johdonmukainen rajojen ylläpitämisessä – älä anna periksi painostukselle.
Käytä “minä”-lauseita, kuten “Minusta tuntuu pahalta, kun puhut minulle noin” sen sijaan, että syyttäisit.
Valmistaudu siihen, että rajojasi testataan, ja mieti etukäteen, miten reagoit.

Hallitse Odotuksia

On tärkeää sopeuttaa odotuksiasi realistisiksi:

Älä odota syvää empatiaa tai emotionaalista tukea henkilöltä, jonka kyky empatiaan on rajoittunut.
Älä oleta, että voit muuttaa henkilöä, joka ei itse näe tarvetta muutokseen.
Keskity pieniin, konkreettisiin muutoksiin käyttäytymisessä, ei syvällisiin persoonallisuuden muutoksiin.

Älä Mene Mukaan Peleihin

Vältä osallistumasta dynamiikkaan, joka ruokkii narsistisia piirteitä:

Vältä pitkiä väittelyitä ja valtataisteluita – niissä ei ole voittajia.
Älä osallistu “kuka on oikeassa” -kilpailuihin.
Opettele tunnistamaan manipuloinnin merkit ja vastaamaan niihin rauhallisesti.
Keskity faktoihin, älä tunteisiin, kun olet konfliktissa.

Hae Itse Tukea

Oma hyvinvointisi on ensiarvoisen tärkeää:

Keskustele tilanteestasi luotettavien ystävien, perheenjäsenten tai ammattilaisen (terapeutin) kanssa.
Harkitse tukiryhmään osallistumista – monet kokevat vertaistuen äärimmäisen arvokkaana.
Huolehdi omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestäsi säännöllisesti.
Varmista, että elämässäsi on myös terveitä, tukevia ihmissuhteita.

Vakavien tapausten kohdalla: Etäisyyden ottaminen

Joissakin tilanteissa, erityisesti jos kyseessä on vakava emotionaalinen hyväksikäyttö, etäisyyden ottaminen voi olla välttämätöntä:

Joskus tilapäinen etäisyys voi auttaa saamaan perspektiiviä tilanteeseen.
Vakavissa tapauksissa kontaktin rajoittaminen tai lopettaminen voi olla ainoa tapa suojella omaa mielenterveyttä.
Tämä ei ole helppo päätös, ja ammattilaisen tuki tässä prosessissa on usein tarpeen.

Muista ennen kaikkea, että et voi muuttaa toista ihmistä, joka ei halua muuttua. Voit kuitenkin muuttaa omaa tapaasi reagoida ja suojella omaa hyvinvointiasi.

Yhteenveto

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava kliininen diagnoosi, johon liittyy suuruuskuvitelmia, voimakasta ihailun tarvetta ja empatian puutetta. Se eroaa merkittävästi arkikielen “narsismista” ja tavallisista narsistisista piirteistä, joita meillä kaikilla ajoittain esiintyy.

NPD kehittyy todennäköisesti monimutkaisen geneettisten tekijöiden, varhaisten kokemusten ja ympäristövaikutusten vuorovaikutuksen seurauksena. Se aiheuttaa merkittävää haittaa sekä henkilölle itselleen että hänen läheisilleen.

Häiriön hoito on haastavaa, koska henkilöillä on usein puutteellinen sairaudentunto ja haluttomuus hakea apua. Pitkäkestoinen psykoterapia on ensisijainen hoitomuoto, ja vaikka täydellinen paraneminen on harvinaista, merkittävä oireiden lievittyminen on mahdollista.

Läheisille on ensiarvoisen tärkeää asettaa selkeitä rajoja, hallita odotuksia ja hakea tukea. Muista, että et voi muuttaa toista ihmistä, mutta voit suojella omaa hyvinvointiasi.

Kehotus Toimintaan

Jos tunnistat itsessäsi jatkuvia vaikeuksia ihmissuhteissa tai toimintakyvyssä liittyen tässä kuvattuihin piirteisiin, keskustele asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Avun hakeminen on vahvuuden, ei heikkouden merkki.

Jos olet huolissasi läheisesi käyttäytymisestä ja se vaikuttaa omaan hyvinvointiisi, hae itsellesi tukea ja neuvontaa. Muista, että oma jaksamisesi on tärkeintä.

Luotettavia lähteitä lisätietoa varten:

Tärkeä varoitus: Tämä artikkeli on informatiivinen, eikä sitä tule käyttää itsensä tai muiden diagnosointiin. Diagnoosin voi tehdä vain ps

Usein Kysytyt Kysymykset Narsistisesta Persoonallisuushäiriöstä

Mitä narsistinen persoonallisuushäiriö tarkoittaa?

Narsistinen persoonallisuushäiriö on kliininen diagnoosi, jossa henkilöllä on pysyvä kaava suuruusharhaisuutta, voimakasta ihailun tarvetta ja empatian puutetta. Se vaikuttaa merkittävästi henkilön toimintakykyyn ja ihmissuhteisiin. Kyseessä ei ole tavallinen luonteenpiirre vaan vakava persoonallisuuden häiriö.

Voiko narsistinen persoonallisuushäiriö parantua?

Narsistinen persoonallisuushäiriö on pitkäaikainen tila, jolle ei ole pikakeinoa tai helppoa parannuskeinoa. Täydellinen parantuminen on harvinaista, mutta pitkäjänteisellä psykoterapialla oireita voidaan lievittää ja toimintakykyä parantaa merkittävästi, jos henkilö on itse motivoitunut muutokseen.

Mikä aiheuttaa narsistisen persoonallisuushäiriön?

Narsistisen persoonallisuushäiriön syntyyn vaikuttavat useat tekijät, kuten geneettinen alttius, varhaiset ympäristötekijät (kasvatusolosuhteet, varhaiset kiintymyssuhteet) ja mahdolliset lapsuuden traumat. Häiriön taustalla on todennäköisesti monimutkainen biopsykososiaalinen vuorovaikutus, ei yksittäinen syy.

Miten voin toimia, jos läheiseni kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä?

Jos läheisesi kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, tärkeintä on asettaa selkeät rajat, hallita omia odotuksiasi, välttää valtataisteluita ja hakea itsellesi tukea. Muista, että et voi muuttaa toista ihmistä, mutta voit muuttaa omaa tapaasi reagoida ja suojella omaa hyvinvointiasi.

Miten narsistinen persoonallisuushäiriö eroaa tavallisesta itsekeskeisyydestä?

Narsistinen persoonallisuushäiriö eroaa tavallisesta itsekeskeisyydestä laajuudeltaan, pysyvyydeltään ja vaikutuksiltaan. Kaikilla meillä on ajoittain narsistisia piirteitä, mutta NPDä nämä piirteet ovat äärimmäisiä, joustamattomia ja pysyviä, ja ne haittaavat merkittävästi toimintakykyä. NPD on virallinen psykiatrinen diagnoosi, ei vain luonneominaisuus.

Liittyykö narsistiseen persoonallisuushäiriöön huono itsetunto?

Paradoksaalisesti kyllä. Vaikka narsistinen persoonallisuushäiriö näyttäytyy ulospäin vahvana itsetuntona ja suuruudenharhaisuutena, monet teoriat esittävät, että taustalla on usein hauras itsetunto. Grandioottisuus toimii suojana tätä haavoittuvuutta vastaan, minkä vuoksi pienetkin kritiikit voivat aiheuttaa voimakkaita puolustusreaktioita.

Voiko narsistisen persoonallisuushäiriön diagnosoida itse itsellään tai läheisellään?

Ei voi. Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin voi tehdä vain psykiatri tai kliininen psykologi perusteellisen arvioinnin jälkeen. Itsediagnosointi tai läheisten diagnosointi internetin artikkeleiden perusteella voi johtaa vääriin johtopäätöksiin ja estää asianmukaisen avun saamisen.

Onko narsistinen persoonallisuushäiriö yleinen?

Narsistinen persoonallisuushäiriö on suhteellisen harvinainen. Arviot vaihtelevat, mutta noin 0,5-1% väestöstä kärsii tästä häiriöstä. Häiriö on yleisempi miehillä kuin naisilla. On huomattava, että narsistiset piirteet ovat huomattavasti yleisempiä kuin varsinainen diagnosoitava häiriö.