Epävakaa persoonallisuushäiriö: tärkeimmät oireet 2025

Tunnetko, kuinka tunteesi vaihtelevat laidasta laitaan yhden päivän aikana? Onko ihmissuhteissasi toistuvia myrskyisiä vaiheita – hetkiä, jolloin tunnet syvää yhteyttä ja toisaalta pelkoa hylätyksi tulemisesta? Saatatko kyseenalaistaa, kuka todella olet, kun minäkuvasi tuntuu häilyvältä?

Nämä kokemukset voivat viitata epävakaaseen persoonallisuushäiriöön (tunnetaan myös nimillä tunne-elämän epävakaa persoonallisuus tai rajatilapersoonallisuus, BPD), joka vaikuttaa merkittävästi ihmisen tunne-elämään, ihmissuhteisiin ja käsitykseen itsestään. Tässä kattavassa artikkelissa perehdymme siihen, mistä epävakaassa persoonallisuushäiriössä on pohjimmiltaan kyse, millaisia oireita siihen liittyy, ja mikä tärkeintä – miten sitä voidaan hoitaa ja miten sen kanssa voi oppia elämään.

Mikä on Epävakaa Persoonallisuushäiriö?

Epävakaa persoonallisuushäiriö on persoonallisuuden häiriö, jolle on ominaista laaja-alainen ja pitkäaikainen epävakaus useilla keskeisillä elämänalueilla. Tämä epävakaus ilmenee erityisesti:

Tunne-elämässä: Henkilö kokee voimakkaita, nopeasti vaihtelevia tunteita ja hänellä on merkittäviä vaikeuksia säädellä tunnereaktioitaan.
Ihmissuhteissa: Suhteet ovat tyypillisesti intensiivisiä mutta epävakaita, ja niitä varjostaa usein voimakas hylätyksi tulemisen pelko.
Minäkuvassa: Käsitys itsestä on epävakaa tai hauras, mikä voi ilmetä identiteetin epäselvyytenä.
Käyttäytymisessä: Impulsiivisuus on yleistä, ja joskus tämä voi johtaa itsensä vahingoittamiseen.

On erittäin tärkeää ymmärtää, että epävakaa persoonallisuushäiriö ei ole ohimenevä tila eikä tahdonalainen valinta. Se on syvälle juurtunut käyttäytymis- ja kokemistapa, joka vaikuttaa henkilön tapaan hahmottaa itseään ja maailmaa. Kyseessä on todellinen ja tunnustettu mielenterveyden häiriö, joka vaatii asianmukaista ymmärrystä ja hoitoa.

Epävakaan Persoonallisuushäiriön Ydinoireet

Hylätyksi Tulemisen Pelko

Henkilöt, joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö, kokevat usein syvää ja lamaannuttavaa pelkoa hylätyksi tulemisesta. Tämä voi ilmetä epätoivoisina yrityksinä välttää todellista tai jopa kuviteltua hylkäämistä. Pelko voi olla niin voimakas, että se johtaa äärimmäiseen takertuvuuteen ihmissuhteissa tai voimakkaisiin tunnereaktioihin tilanteissa, joissa henkilö tulkitsee toisen ihmisen etääntyvän.

Esimerkiksi tilapäinen erossa oleminen läheisestä ihmisestä tai pienet viivästykset yhteydenotoissa voivat laukaista voimakkaan hylätyksi tulemisen pelon.

Epävakaat ja Intensiiviset Ihmissuhteet

Epävakaalle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä ihmissuhteiden intensiivisyys ja epävakaus. Henkilö saattaa kokea nopeita vaihteluita toisen ihmisen äärimmäisestä ihannoinnista voimakkaaseen vähättelyyn – ilmiö, jota kutsutaan psykologiassa termillä “splitting” (jakaantuminen). Tässä ajattelutavassa ihmiset nähdään joko täysin hyvinä tai täysin pahoina, ilman harmaan sävyjä tai kompleksisuutta.

Tällainen mustavalkoinen ajattelu voi johtaa siihen, että läheiset ihmissuhteet ovat hyvin myrskyisiä, täynnä intensiivisiä riitoja ja äkillisiä sovintoja.

Minäkuvan Häiriö

Pysyvästi epävakaa minäkuva tai käsitys itsestä on yksi epävakaan persoonallisuushäiriön keskeisimmistä piirteistä. Henkilö saattaa kokea jatkuvaa epävarmuutta siitä, kuka hän pohjimmiltaan on. Tämä voi näkyä:

Arvojen ja tavoitteiden äkillisinä muutoksina
Urasuunnitelmien tai koulutusvalintojen toistuvana vaihtumisena
Seksuaalisen identiteetin epävarmuutena
Vaihtelevina käsityksinä omasta itsestä (esim. “olen täysin arvoton” vs. “olen erityinen”)

Impulsiivisuus

Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy usein impulsiivista käyttäytymistä, joka voi olla henkilölle itselleen vahingollista. Tämä impulsiivisuus ilmenee vähintään kahdella potentiaalisesti itsetuhoisella elämänalueella, kuten:

Holtiton rahankäyttö tai tuhlaaminen
Riskialtis seksuaalinen käyttäytyminen
Päihteiden väärinkäyttö
Holtiton ajaminen
Ahmimiskohtaukset

Impulsiivinen käyttäytyminen toimii usein yrityksenä säädellä voimakkaita tunteita tai paeta sisäistä tyhjiötä.

Toistuva Itsetuhoinen Käyttäytyminen

Valitettavan yleinen piirre epävakaassa persoonallisuushäiriössä on toistuva itsetuhoinen käyttäytyminen, joka voi ilmetä:

Itsemurhauhkauksina tai -yrityksinä
Itsensä vahingoittamisena (kuten viiltely, polttaminen tai muu itsetuhoinen käytös)

Jos tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi itsetuhoisia ajatuksia tai käyttäytymistä, on äärimmäisen tärkeää hakea välittömästi ammattiapua. Ota yhteyttä hätänumeroon 112, Mielenterveystaloon (mielenterveystalo.fi) tai Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen (09 2525 0111).

Tunne-elämän Epävakaus (Affektiivinen Instabiliteetti)

Tunne-elämän voimakas aaltoilu on epävakaan persoonallisuushäiriön ytimessä. Tunteissa tapahtuu merkittäviä vaihteluita, jotka voivat kestää tunteja tai päiviä kerrallaan:

Intensiivinen ahdistuneisuus
Voimakas ärtyneisyys
Syvä alakulo

Näille tunnetiloille on ominaista niiden reaktiivisuus – ne käynnistyvät usein vasteena ulkoisiin tapahtumiin, erityisesti ihmissuhdetilanteisiin. Tunnereaktiot ovat tyypillisesti voimakkaampia ja pitkäkestoisempia kuin useimmilla ihmisillä.

Krooninen Tyhjyyden Tunne

Monet epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät henkilöt kuvaavat kokevansa jatkuvaa sisäistä tyhjyyttä. Tämä kokemus voi tuntua sisäisenä aukkona tai tyhjänä tilana, joka aiheuttaa merkittävää kärsimystä. Tyhjyyden tunnetta yritetään usein täyttää erilaisilla aktiviteeteilla, ihmissuhteilla tai jopa itsensä vahingoittamisella.

Hallitsematon Suuttumus

Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy usein voimakkaita vihan tunteita ja vaikeuksia hallita suuttumusta. Tämä voi ilmetä:

Toistuvina kiukunpuuskina
Fyysisinä tappeluina
Verbaalisina purkauksina
Pitkäkestoisena katkeruutena

Vihantunteet ovat usein asiaan nähden suhteettoman voimakkaita ja saattavat nousta erityisesti tilanteissa, joissa henkilö kokee tulleensa hylätyksi tai torjutuksi.

Stressiin Liittyvät Oireet

Voimakkaan stressin yhteydessä henkilö, jolla on epävakaa persoonallisuushäiriö, voi kokea:

Ohimeneviä paranoidisuuden tunteita (kuten epäluuloisuutta muiden tarkoitusperistä)
Vakavia dissosiaatio-oireita, kuten tunteen siitä, että oma keho tai ympäristö ei ole todellinen (derealisaatio tai depersonalisaatio)

Nämä oireet ovat tyypillisesti lyhytkestoisia ja reaktiivisia, mutta voivat olla hyvin ahdistavia kokijalleen.

Miten Epävakaus Vaikuttaa Elämään?

Epävakaa persoonallisuushäiriö vaikuttaa merkittävästi elämän eri osa-alueisiin, usein rajoittaen henkilön mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää. Vaikutukset näkyvät:

Työssä ja opiskelussa: Tunteiden hallinnan vaikeudet, impulsiivisuus ja stressireaktiot voivat hankaloittaa työelämässä pärjäämistä tai opiskelua. Henkilö saattaa kokea vaikeuksia ylläpitää pitkäjänteistä sitoutumista yhteen ammattiin tai opintosuuntaan.

Ihmissuhteissa: Intensiiviset tunnereaktiot, hylätyksi tulemisen pelko ja mustavalkoinen ajattelu tekevät ihmissuhteiden ylläpitämisestä haastavaa. Parisuhteissa, ystävyyssuhteissa ja perhesuhteissa voi ilmetä toistuvia konflikteja ja epävakautta.

Minäkuvan muodostamisessa: Epävakaa käsitys itsestä vaikeuttaa johdonmukaisen identiteetin rakentamista ja itsetuntemuksen kehittymistä. Henkilö saattaa kokea, ettei hän tiedä, kuka todella on.

Päivittäisessä toimintakyvyssä: Voimakkaat tunnereaktiot ja impulsiivisuus voivat haitata arjessa selviytymistä ja elämänlaatua. Jopa pienet vastoinkäymiset saattavat tuntua ylivoimaisilta.

Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy usein myös muita mielenterveyden häiriöitä, jotka entisestään vaikeuttavat tilannetta:

Masennus
Ahdistuneisuushäiriöt
Syömishäiriöt
Päihdeongelmat
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)

On tärkeää ymmärtää, että nämä samanaikaiset häiriöt vaativat usein omaa huomiotaan hoidossa.

Syyt ja Taustatekijät

Epävakaan persoonallisuushäiriön kehittyminen on monimutkainen prosessi, jossa yhdistyvät useat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Tätä kutsutaan biopsykososiaaliseksi malliksi.

Biologiset tekijät

Geneettinen alttius: Tutkimukset osoittavat, että epävakaalla persoonallisuushäiriöllä on perinnöllinen komponentti. Jos perheenjäsenellä on tämä häiriö, riski sen kehittymiseen on suurempi.
Aivojen rakenne ja toiminta: Erityisesti tunnesäätelyyn liittyvissä aivoalueissa (kuten amygdala ja etuotsalohko) on havaittu poikkeavuuksia, jotka voivat vaikuttaa tunteiden säätelykykyyn.
Välittäjäaineiden epätasapaino: Serotoniinin kaltaisten hermovälittäjäaineiden toiminnan häiriöt saattavat vaikuttaa mielialaan ja impulssikontrolliin.

Psykologiset ja ympäristötekijät

Lapsuuden kokemuksilla on erityisen suuri merkitys epävakaan persoonallisuushäiriön kehittymisessä:

Traumaattiset kokemukset: Merkittävällä osalla henkilöistä, joilla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö, on taustallaan lapsuuden traumoja, kuten:
- Fyysistä kaltoinkohtelua
- Seksuaalista hyväksikäyttöä
- Emotionaalista kaltoinkohtelua
- Vakavaa laiminlyöntiä
Turvaton kiintymyssuhde: Epäjohdonmukainen tai epäluotettava hoiva varhaislapsuudessa voi johtaa turvattomaan kiintymyssuhteeseen, mikä voi myöhemmin ilmetä vaikeuksina muodostaa terveitä ihmissuhteita.
Invalidoiva kasvuympäristö: Ympäristö, jossa lapsen tunteita tai kokemuksia ei hyväksytä, uskota tai vahvisteta, voi häiritä terveen tunnesäätelyn kehittymistä. Tällainen ympäristö voi opettaa lapselle, että hänen tunteensa ovat vääriä, sopimattomia tai merkityksettömiä.

On tärkeää korostaa, että vaikka traumaattiset kokemukset lisäävät riskiä epävakaan persoonallisuushäiriön kehittymiselle, kaikki traumaa kokeneet eivät kehitä häiriötä, eikä kaikilla häiriöstä kärsivillä ole traumataustaa. Kyse on monimutkaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Diagnosointi ja Hoito

Diagnosointi

Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnosointi on prosessi, joka vaatii ammattitaitoa ja huolellisuutta:

Diagnoosin tekee aina psykiatri tai psykologi perusteellisen haastattelun ja oirekartoituksen perusteella.
Diagnoosin asettamisessa käytetään kansainvälisiä kriteeristöjä (kuten ICD-10/11 tai DSM-5).
On tärkeää erottaa epävakaa persoonallisuushäiriö muista samankaltaisia oireita aiheuttavista häiriöistä, kuten:
- Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä
- Muista persoonallisuushäiriöistä
- Traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD)
- ADHD:sta

Diagnoosi tehdään aina huolellisesti, ja se edellyttää, että oireet ovat pitkäaikaisia ja niitä esiintyy useissa eri tilanteissa ja konteksteissa.

Hoito

On erittäin tärkeää korostaa, että epävakaa persoonallisuushäiriö on hoidettavissa oleva tila. Vaikka täydellinen “parantuminen” ei ole kaikkien kohdalla realistinen tavoite, oireita voidaan lievittää merkittävästi ja elämänlaatua parantaa huomattavasti asianmukaisen hoidon avulla.

Psykoterapia

Psykoterapia on epävakaan persoonallisuushäiriön hoidon kulmakivi. Erityisesti seuraavat terapiamuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi:

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on ensisijainen ja tutkitusti tehokas hoitomuoto epävakaalle persoonallisuushäiriölle. DKT on kehitetty erityisesti tämän häiriön hoitoon, ja se yhdistää:

Hyväksynnän ja muutoksen periaatteet
Taitojen opettelun:
- Tunnesäätelyn taidot
- Tietoisuustaidot (mindfulness)
- Vuorovaikutustaidot
- Kriisinhallintataidot

DKT toteutetaan tyypillisesti yhdistelmänä yksilöterapiaa, ryhmäterapiaa ja tarvittaessa puhelinkonsultaatiota kriisitilanteissa.

Skeematerapia keskittyy tunnistamaan ja muuttamaan varhaisia haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja (skeemoja), jotka vaikuttavat negatiivisesti henkilön minäkuvaan ja ihmissuhteisiin.

Mentalisaatioon perustuva terapia (MBT) auttaa kehittämään kykyä ymmärtää omia ja toisten mielen tiloja, ajatuksia ja tunteita, mikä voi parantaa ihmissuhteiden laatua ja tunnesäätelyä.

Lääkehoito

Lääkehoito ei paranna itse epävakaata persoonallisuushäiriötä, mutta se voi auttaa hallitsemaan tiettyjä oireita tai samanaikaisia häiriöitä:

Mielialantasaajat voivat auttaa tunteiden ailahtelun ja impulsiivisuuden hallinnassa.
Masennuslääkkeet voivat lievittää masennusta, ahdistusta ja joskus impulsiivisuutta.
Pienet annokset antipsykootteja saattavat auttaa voimakkaiden tunnereaktioiden, vihan ja joskus psykoottistyyppisten oireiden hallinnassa.

Lääkehoidon tulee aina tapahtua lääkärin seurannassa, ja sen tulee olla osa kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa, ei ainoa hoitomuoto.

Omahoito ja Tuki

Ammattimaisen hoidon ohella merkittävässä roolissa ovat:

Taitojen itsenäinen harjoittelu: DKT-taitojen soveltaminen arkielämässä
Vertaistuki: Kokemusten jakaminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa
Kriisisuunnitelmat: Selkeät toimintasuunnitelmat vaikeita tilanteita varten
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen: Riittävä uni, ravinto, liikunta ja stressi

Usein Kysytyt Kysymykset Epävakaasta Persoonallisuushäiriöstä

Mikä on epävakaa persoonallisuushäiriö?

Epävakaa persoonallisuushäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jolle on ominaista epävakaus tunteissa, ihmissuhteissa, minäkuvassa ja käyttäytymisessä. Epävakaa persoonallisuushäiriö vaikuttaa merkittävästi henkilön tapaan kokea maailma ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Miten epävakaa persoonallisuushäiriö diagnosoidaan?

Epävakaa persoonallisuushäiriö diagnosoidaan perusteellisen psykiatrisen arvioinnin perusteella, jonka suorittaa psykiatri tai psykologi. Diagnosointi perustuu kansainvälisiin kriteereihin (ICD tai DSM), jotka edellyttävät tiettyjen oireiden esiintymistä pitkäaikaisesti ja eri tilanteissa. Epävakaa persoonallisuushäiriö diagnosoidaan yleensä aikuisiällä, mutta oireita voi esiintyä jo nuoruudessa.

Onko epävakaa persoonallisuushäiriö perinnöllinen?

Epävakaa persoonallisuushäiriö näyttää liittyvän osittain perinnöllisiin tekijöihin. Tutkimukset viittaavat siihen, että epävakaalle persoonallisuushäiriölle on geneettinen alttius, joka vuorovaikutuksessa ympäristötekijöiden, erityisesti lapsuuden traumaattisten kokemusten kanssa, voi johtaa häiriön kehittymiseen.

Miten epävakaa persoonallisuushäiriö eroaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä?

Vaikka epävakaa persoonallisuushäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö voivat molemmat aiheuttaa mielialan vaihtelua, ne ovat eri häiriöitä. Epävakaassa persoonallisuushäiriössä mielialan vaihtelut ovat tyypillisesti reaktiivisia (vastaus ulkoisiin tapahtumiin) ja lyhytkestoisempia (tunteja tai päiviä), kun taas kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä jaksot ovat pidempiä (viikkoja tai kuukausia) ja usein riippumattomia ulkoisista tekijöistä.

Voidaanko epävakaa persoonallisuushäiriö parantaa?

Epävakaata persoonallisuushäiriötä ei voida “parantaa” samalla tavalla kuin jotain somaattista sairautta, mutta sen oireita voidaan merkittävästi lievittää ja elämänlaatua parantaa asianmukaisen hoidon avulla. Monet epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät oppivat hallitsemaan oireitaan niin hyvin, että ne eivät enää täytä diagnoosin kriteerejä.

Mikä on paras hoitomuoto epävakaalle persoonallisuushäiriölle?

Tutkitusti tehokkain hoitomuoto epävakaalle persoonallisuushäiriölle on dialektinen käyttäytymisterapia (DKT), joka on erityisesti kehitetty tämän häiriön hoitoon. Muita tehokkaita terapiamuotoja ovat skeematerapia ja mentalisaatioon perustuva terapia. Epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa lääkehoito voi auttaa tiettyjen oireiden hallinnassa, mutta se ei yksin riitä hoidoksi.

Kuinka yleinen epävakaa persoonallisuushäiriö on?

Epävakaa persoonallisuushäiriö koskettaa arviolta 1-2% väestöstä. Epävakaa persoonallisuushäiriö diagnosoidaan useammin naisilla kuin miehillä, mutta tämä voi johtua osittain diagnosoinnin vinoumista ja siitä, että naiset hakeutuvat miehiä useammin hoitoon.

Miten läheinen voi tukea henkilöä, jolla on epävakaa persoonallisuushäiriö?

Jos läheisellä on epävakaa persoonallisuushäiriö, voit tukea häntä opettelemalla ymmärtämään häiriön luonnetta, asettamalla selkeitä ja johdonmukaisia rajoja, kannustamalla hoitoon hakeutumisessa ja siinä pysymisessä, sekä huolehtimalla myös omasta jaksamisestasi. On tärkeää muistaa, että epävakaa persoonallisuushäiriö on todellinen mielenterveyden häiriö, ei tahallista käytöstä.

Voiko epävakaa persoonallisuushäiriö kehittyä aikuisiällä?

Epävakaa persoonallisuushäiriö kehittyy yleensä nuoruusiässä tai varhaisessa aikuisuudessa, mutta se diagnosoidaan tyypillisesti vasta aikuisiällä. On epätavallista, että epävakaa persoonallisuushäiriö kehittyisi täysin uutena tilana myöhäisemmällä aikuisiällä, vaikka sen oireet voivatkin pahentua stressaavissa elämäntilanteissa.

Miksi epävakaa persoonallisuushäiriö aiheuttaa itsetuhoista käyttäytymistä?

Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyvä itsetuhoinen käyttäytyminen on usein yritys hallita sietämättömän voimakkaita tunteita. Henkilöt, joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö, voivat kokea niin intensiivistä emotionaalista tuskaa, että itsetuhoinen käyttäytyminen tuntuu ainoalta keinolta saada helpotusta. Tämä on yksi epävakaan persoonallisuushäiriön vakavimmista piirteistä ja vaatii välitöntä ammattiapua.

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan informatiiviseksi ja yleissivistäväksi materiaaliksi. Se ei korvaa ammattilaisen tekemää diagnoosia tai hoitoa. Epävakaan persoonallisuushäiriön ja sen oireiden tunnistaminen vaatii aina terveydenhuollon ammattilaisen arvion. Jos sinulla tai läheiselläsi on psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä huolia, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Kirjoittajasta: Tämä artikkeli on laadittu yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotka ovat erikoistuneet persoonallisuushäiriöiden ja erityisesti epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Artikkelin sisältö perustuu ajantasaiseen tutkimustietoon ja kliiniseen kokemukseen.

Lähteet

Tämän artikkelin laatimisessa on käytetty seuraavia luotettavia lähteitä:

Käypä hoito -suositus. anxiete sociale (2023). Epävakaa persoonallisuushäiriö. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Koivisto, M., Stenberg, J-H., Nikkilä, soziale angst H., & Karlsson, H. (2021). Epävakaan persoonallisuuden hoito. Kustannus Oy Duodecim.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2022). Persoonallisuushäiriöt. THL.
Mielenterveystalo.fi. ansia sociale (2023). Epävakaa persoonallisuushäiriö. HUS.
American Psychiatric Association. (2022). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (5th ed., text rev.).
Linehan, M. M. (2018). sosiaalinen ahdistus Dialectical Behavior Therapy in Clinical Practice. Guilford Press.
Suomen Dialektisen käyttäytymisterapian yhdistys. DKT Suomessa. www.dkt-yhdistys.fi
Palomäki, K., & Koivisto, M. (2020). Tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden dialektinen käyttäytymisterapia. Duodecim, 136(11), 1333-1339.